Syntyvyyden kasvu luo pilkahduksen toivoa

Tilastokeskuksen ennakkotiedot alkuvuodelta kertovat, että syntyvyys on lähtenyt hienoiseen kasvuun Suomessa ja myös Pohjois-Savossa. Helmikuussa koko maassa syntyi yli 300 vauvaa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Osa kuukausikohtaisesta muutoksesta selittyy karkausvuodella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler kuitenkin arvioi, että lasten lukumäärä alkaa nousta viime vuoden pohjalukemista (Helsingin Sanomat 25.3.).

Pohjois-Savossa syntyneitä oli tammi–helmikuussa parisenkymmentä enemmän kuin vuosi sitten, mikä niin ikään kielii aallonpohjan ohittamisesta. Väestötiedot olivat savolaisittain muutenkin varovaisen myönteisiä. Väkiluku laski vain 142 hengellä, selvästi vähemmän kuin alkuvuonna 2019. Erityisen ilahduttavaa on maan sisäisen muuttotappion pieneneminen. Lyhyen ajanjakson perusteella ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta suunta herättää toivoa paremmasta.

Syitä luvuille voi etsiä siitä, mitä tapahtui noin yhdeksän kuukautta aiemmin. Gissler mainitsee, että talous ja työllisyys kehittyivät tuolloin suotuisasti, mikä on antanut suuntaa tulevaisuuteen. Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch arvioi Helsingin Sanomille, että lapsia ovat nyt saaneet nekin, jotka aiemmin ovat lykänneet perheen perustamista. Selityksiin voi lisätä vielä aihepiirin saaman laajan julkisuuden. Uutiset syntyvyyden painumisesta nälkävuosien tasolle ovat saattaneet herättää nuoria pareja pohtimaan asiaa.

Koronavirus vaikuttaa kaikkeen, eikä se voi olla näkymättä jatkossa syntyvyydessäkään. Vaikutuksia on kuitenkin moneen suuntaan. Usein maailmanlaajuisia ja kansakuntaa kohtaavia vakavia kriisejä seuraa synnytysbuumi, Suomessa tuntuvimpana esimerkkinä sotien jälkeiset suuret ikäluokat. Toisaalta koronasta seuraava epävarmuus tulevasta voi johtaa lasten hankkimisen lykkäämiseen.

Kokonaan uusi muuttuja on ihmisten eristäytyminen. Parhaassa lapsentekoiässä oleville pariskunnille tilanne voi johtaa läheisyyteen, joskin myös suhteen koetteluun ja uudelleenarviointiin. Sinkuille kumppanin löytäminen tulee yhä vaikeammaksi, eli uusia pareja ei juuri synny.

Koronaviruksen ravistelemana moni joutuu pakosta pohtimaan elämänsä suuntaa. Läheisiin ihmisiin ja toimeentuloon liittyvien perusarvojen merkitys kasvaa. Ydinperhe voi alkaa näyttäytyä turvapaikkana, joka tuo vakautta epävakaaseen maailmaan.

Toisaalta keskustelu tiiviisti eristyksissä olevien
perheiden paineista voi saada osan yksineläjistä vakuuttumaan valintansa oikeellisuudesta. Korona on vienyt kuitenkin ainakin hetkellisesti pohjan pois kaupunkilaiselta, nautintokeskeiseltä sinkkuelämältä, jossa riennot ja kaveripiiri korvaavat perinteistä perheyhteyttä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hidastamisen hyvät puolet saisivat jäädä

Itärata uhkaa jäädä hankekisan takamatkalle

Puijolla merkkejä liike-elämästä

Kolme ohjetta alkuihin ja loppuihin – Laske arvet ja ystävät, mutta älä hätäänny

Epätoivoinen Trump yhä arvaamattomampi

Ahaa-hetkiä etymologian parissa

Matkailun alasajo olisi hätävarjelun liioittelua

Ahaa-hetkiä etymologian parissa

Parasta on, kun toimittajalla on kansan tuki – näin kävi Kallionsydämen tapauksessa

Paisuva EU-budjetti on osattava suunnata oikein

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.