Syrjäytymistä torjuttava mahdollisimman varhain

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) lupasi Uutissuomalaisen haastattelussa (16.2.) esitellä järeän nuorten syrjäytymistä ehkäisevän työkalupakin hallituksen puoliväliriihessä. Ministeri muistutti, että viime vuosina samaan tarkoitukseen on käytetty kymmeniä miljoonia euroja, mutta syrjäytyneiden nuorten määrä on vain kasvanut. Tähänastista vaikuttavampia keinoja on pakko löytää.

Grahn-Laasonen on pohdinnassaan hyvinvointiyhteiskunnan säilymistä koskevan kysymyksen ytimessä. Tilastokeskuksen mukaan 20–29-vuotiaista suomalaisista yli 110 000:lla eli noin 17 prosentilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heillä on erittäin korkea riski joutua työttömiksi ja ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle.

Matala koulutustaso käynnistää tyypillisesti kierteen, josta seuraa köyhyyttä ja pahimmillaan ennenaikainen kuolema. Tuoreen tutkimuksen mukaan huonossa sosioekonomisessa asemassa oleva menehtyy keskimäärin kaksi vuotta nuorempana kuin hyväosainen.

Grahn-Laasonen on huolissaan erityisesti parikymppisistä miehistä, joista noin viidennes jää vaille tutkintoa. Sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon mukaan poikien syrjäytyminen on myös tasa-arvon kriisi. Kierre alkaa jo peruskoulussa, josta lähtien tytöt saavat parempia arvosanoja.

Elinkeinoelämän valtuuskunta julkisti kuluneella viikolla Hiilamon ja Me-säätiön toimitusjohtajan Ulla Nordin analyysin siitä, miksi Suomessa on noin 80 000 työikäistä miestä kokonaan työelämän ulkopuolella. Nämä tutkan alle kadonneet eivät hae töitä mutta eivät myöskään sosiaalitukia.

Sekä Hiilamo että Grahn-Laasonen kiinnittävät huomiota toisen asteen koulutukseen. Ammattikoulun keskeyttää joka kolmas aloittaneista. Ongelmaan puututaan tulosrahoituksen uudistuksella, joka palkitsee oppilaitoksia nuorten valmistumisesta ja työllistymisestä. Hiilamo ehdottaa, että oppivelvollisuus ulotettaisiin 18 vuoteen, jolloin ammattikoulu olisi käytävä loppuun. Teoreettista opetusta tulisi niissä vähentää ja käytännöllistä lisätä nykyisestä.

Ehdotukset ovat hyviä. Niiden lisäksi syrjäytymiseen on puututtava jo peruskoulussa. Vaikeutena on, että kasvatusoppineidenkin kesken vallitsee hämmennys siitä, mihin suuntaan koululaitosta pitäisi uudistaa.

Pisa-tulosten heikentymisen syynä pidetään nyt sitä, että peruskoulu suosii keskiluokkaisten perheiden ”reippaita partiolaislapsia”, joille on annettu kotona muita paremmat eväät koulumenestykselle. Näin asian näkevät suomalaiset koulutusalan professorit (SS 17.2.).

Ahkerien oppilaiden tai heidän vanhempiensa syyllistäminen ei kuitenkaan auta pudokkaita lainkaan. Peruskoulu on toiminut synnystään lähtien sosiaalisen nousun moottorina, kun se on vaatinut reippautta kaikilta oppilailta perhetaustaan katsomatta. Peruskoulua on uudistettava harkiten. Jos ydinajatus hämärtyy, koulu voi jopa estää nousua ja pahentaa syrjäytymisen periytymistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Muistutuksia menneestä ajasta

Kaupungit eivät ole oivaltaneet pier-ajattelua

Metsäpalovaroitus on hyvä toimintaohje

Boris Johnsoniin kohdistuu toiveita ja pelkoja

Elävä kaupunki on epäselvä

Vanhemmuuden taikaa

Karjalan myyntiin olisi ollut paha tarttua

Vesilaitoksia pitää kannustaa korjauksiin

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.