Täältä tullaan, Venäjä

Venäjä elää yhteiskunnallista murrosvaihetta, joka näkyy kaikilla elämänaloilla ja tuntuu Venäjän lähialueilla ja kauempanakin. Materiaalinen hyvinvointi on kasvanut hurjaa vauhtia, eivätkä ihmiset kaipaa enää vain tavaraa, vaan yhteiskunta on hypännyt tarvehierarkian seuraavalle tasolle.

Venäläiset haluavat parempia kouluja, vakaampaa yhteiskuntaa ja kehittyneenpää terveydenhuoltoa. Näissä piilee monenlaisia yhteistyö ja bisnesmahdollisuuksia meille suomalaisillekin, jos vain osaamme ne mahdollisuudet viisaasti hyödyntää.

Venäjällä on tällä hetkellä suuri tarve kehittää ja modernisoida terveydenhuoltoaan ja lääkealaansa, mikä tarkoittaa mm. lääkevalmistuksen laadun parantamista ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamista.

Venäjän lääkemarkkinoilla on nykyisin saatavilla lähinnä tuontilääkkeitä, ja venäläisten omien tuotteiden markkinaosuus on vain noin 10 prosenttia. EU-leima lääkepakkauksessa on Venäjällä laadun tae, sillä markkinoilla liikkuu runsaasti lääkeväärennöksiä.

Venäjän liittovaltio onkin pystyttänyt mittavan lääketuotannon strategisen uudistusohjelman, jonka nimi on Pharma 2020. Sen tavoitteena on ensi vaiheessa nostaa Venäjän omavaraisuutta lääkkeiden- ja lääkinnällinen laitteiden valmistuksessa 50 prosenttiin ja myöhemmin lisätä uusien innovatiivisten lääkkeiden kehittämistä venäläisissä yrityksissä ja yliopistoissa.

Venäläisiä lääkekehitysstandardeja pyritään myös harmonisoimaan länsimaisia vaatimuksia vastaavaksi, jotta venäläisten lääkkeiden vienti tiukasti säädellyille länsimaisille markkinoille olisi mahdollista ja lääketurvallisuus maassa paranisi. Tavoitteet ovat vaativia, eikä Venäjä suoriudu niistä yksin, vaan tarvitsee kumppaneita.

Viime vuosina suomalaiset yliopistot ja kaupungit, viennin edistämisorganisaatiot ja Tekes ovat kartoittaneet yhteistyömahdollisuuksia ja markkinapotentiaalia Venäjällä. Venäläisen terveydenhuollon modernisoinnin yhtenä edellytyksenä on sikäläisen lääkekehitystyön ja –tuotannon menetelmien ja laadunhallinnan osaamistason nosto. Alan toiminnan kehittäminen Pharma 2020 -strategiaa vastaavaksi edellyttää länsimaista yhteistyötä opetuksessa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, mikä luo suomalaisille yrityksille ja yliopistoille useita mahdollisuuksia. Lisäksi Venäjä tarjoaa valtavat, vaikkakin haasteelliset markkinat länsimaisille lääkkeille ja terveydenhuollon tuotteille.

Venäläistaustaisia lääketehtaita ei toistaiseksi ole Suomessa toiminnassa ensimmäistäkään. Venäläisten lääkealan yritysten kiinnostus toimintamahdollisuuksista Suomessa on kuitenkin suurta ja kohdistunut tähän saakka maantieteellisistä syistä lähinnä Lappeenrantaan. Yksi yhtiö on jo rakentanut Lappeenrantaan lääketehtaan, ja kaksi muuta tutkii parhaillaan toimitilavaihtoehtoja. Lääkealaan erikoistuneiden työntekijöiden saaminen kaakkoisrajalle on kuitenkin ollut vaikeaa.

Kuopion alueella olisi tässä suhteessa Lappeenrantaa paljon paremmat lähtökohdat tehdä venäläisten kanssa koulutus- ja tutkimusyhteistyötä ja houkutella venäläistä lääketeollisuutta. Itä-Suomen yliopistossa on maailmanluokan tutkimusta ja koulutusta lääketieteen ja farmasian aloilla.

Yliopistolla on parhaillaan menossa monia Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäviä tutkimus-, koulutus- ja kehityshankkeita, jotka saavat rahoitusta Euroopan Unionin erillisrahastoista ja naapuruus- ja kumppanuusohjelmista. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto rahoittaa suomalais-venäläisiä tutkimusyhteistyöhankkeita, ja yliopiston koulutusvientihankkeissa yhtenä potentiaalina kohdemaana on Venäjä.

Kuopiossa toimiva Fimea on eurooppalaisen lääkeviranomaistoiminnan huippuosaaja. Meillä on myös merkittäviä lääkealan yrityksiä niin palveluliiketoiminnan, alkuvaiheen lääkekehityksen, tuotekehityksen kuin tuotteistamisenkin osa-alueilta. Korkeatasoisen perusosaamisen lisäksi alueen yritykset hallitsevat laadun varmistuksen sekä viranomais- ja terveystieteelliset palvelut.

Kiinnostusta Venäjän tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan on, mutta toistaiseksi alueemme toimijoiden aktiivisuus Venäjällä on ollut varsin vähäistä. Itä-Suomen yliopistolla on mahdollisuus kehittää yhteistyötä korkeatasoisten venäläisten tutkimuslaitosten kanssa ja olemme aloittamassa yhteistyötä Pietarin johtavan alan koulutus- ja tutkimusinstituutin kanssa. Myös muilla alueen toimijoilla on Venäjä-osaamista. Koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi on tärkeää avata uusia mahdollisuuksia myös yritysten väliselle yhteistyölle ja kaupalle.

Emme ole vielä myöhässä, mutta asiassa on aktivoiduttava nyt, jotta alueen toimijat pääsevät mukaan Venäjän nopealiikkeiseen terveys- ja lääkealan markkinakasvuun. On selvitettävä kuinka suomalais-venäläinen yhteistyö toteutetaan, mitkä ovat paikallisten ja venäläisten terveys- ja lääkealan toimijoiden odotukset, toiveet ja tarpeet, ja löytyykö Venäjältä sellaisia potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita, joita alueen korkeakoulut ja yritykset etsivät.

Substanssiosaamisen lisäksi menestyksekäs yhteistyö venäläisten kanssa edellyttää naapurin kulttuurin tuntemusta ja eritoten kielen hyvää osaamista. Tähän liittyy myös käynnissä oleva keskustelu kouluissamme opetettavien kielten asemasta ja merkityksestä tulevaisuudessa.

Mutta se olisikin jo kokonaan toisen kolumnin aihe.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Turvakudelmaa on joskus vaikea hahmottaa

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.