Täi, rekkapihvi ja osakepotti

Täi on pieni, ruma ja sitkeä. Pikkuruisen piinaajan paluusta Suomen kouluihin voi silti vetää muitakin kuin ulkonäöllisiä johtopäätöksiä, ettei peräti yhteiskunnallisia.

Täiepidemia pyöritti iisalmelaista Kangaslammin koulua, sai vanhemmat sekaisin ja lapset raapimaan päätään kaksin käsin. Loinen saatiin kuriin vasta, kun sosiaalitoimi tuli apuun ja antoi osalle vanhemmista rahat kalliisiin täishampoisiin.

Lapsiperheiden köyhyys on noussut vuodesta 1995 kolmikertaiseksi. Se näkyy kutisevina päänahkoina ja luksuselämänä päänahassa loisivalle sekä pupunlailla sikiävälle rumilukselle, jonka turmioksi koitui nyt suomalaisen hyvinvointivaltion rippeet, viimeiset peräkammarin täintorjuntajoukot.

Häätö kävi, mutta pienen jo monelle iisalmelaiselle perheelle ystäväksi muodostuneen loisen onneksi Pohjois-Savossa on lasten lisäksi melkoinen määrä nautoja. Kolmesataakiloinen jullukka on täille kuin pikaruokalan mansikkapirtelö pikkupojalle.

Väive, punkit ja täi ovat nautojen yleisimmät loiset. Täitä loisii jopa viidenneksellä tiloista, jos vanhaa Lihakunnan selvitystä on uskominen. Saattaa olla tilanne parantunut 14 vuodessa tai saattaa olla että ei.

Täille ihmisen pää tai nauta on ruokalautanen, jonka perässä muutetaan. Täi on sisäistänyt globalisaation vapaan liikkuvuuden ajatuksen. Se muuttaa surutta työn perässä. Täi menee minne työ eli lihan mukana teuraaksi, ihmisen mukana hautaan.

Muualla kuin Pohjois-Savossa täin matka teuraaksi olisi lyhyt. Siinä se menisi viipaleiksi naudan kyljessä, mutta kun ei ole Pohjois-Savossa omaa nautateurastamoa. Joten huono-onnisen esimerkkitäin pitää matkustaa Sastamalaan yli 400 kilometrin päähän tai parempionnisen Jyväskylään yli 200 ilometrin päähän.

Ei tarvitse olla maajussi tai logistiikkaguru huomatakseen, että Pohjois-Savon nautarallissa ei ole minkään maan tai taivaan järkeä. Paitsi se, että siinä kyljessä tarjotaan täille ilmainen kotimaanmatka ilman paluulippua.

Maakunta tarvitsee pikaisesti oman teurastamon ja vahvaa lihanjalostusta. Täille ei asiassa anneta äänioikeutta. Ilmaiset matkaliput takaisinperintään.

Kuluttajien vastuulla on ostaa lähellä tuotettua, teurastettua ja pakattua lihaa. Muuten hukka tai täi perii.

Täi ei erottele eläimiä tai ihmisiä toisistaan, sille kelpaa veri kuin veri. Se on hyvin demokraattinen eläin, jotten sanoisi kansanvaltainen. Se loisii yhtälailla köyhän päässä kuin rikkaankin. Täitä ei karkota päästä edes kaupungin lihavin osakepotti.

Iisalmen kaupunginhallituksen Olvia omistavat luottamushenkilöt eivät ole turvassa täiltä, jotka vaivaavat myös päättäjien päitä.

Kuntaliiton ohjeiden mukaan kunnan luottamushenkilö voi omistaa paikallista pörssiyhtiötä useilla sadoilla tuhansilla euroilla ilman, että hän olisi koskaan jäävi. Jos oikeustaju ja laki ovat ristiriidassa, kumpi on väärässä? Vai onko kumpikaan? Asioita voi katsoa monesta eri näkökulmasta, loisenkin.

Täitä ei kiinnosta osakkeet tai potit. Verta imevä kumppani loisii yhtä mielellään puliukon, naudan kuin herran päässä. Täille me kaikki olemme yhtä suurta lihamassaa.

Se laittaa maailman monellakin tavalla perspektiiviin.

Kirjoittaja on Ylä-Savon aluetoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tuleeko meistä ikinä aikuisia?

Kirje pysäyttää kiireessä

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.