Tällä hetkellä ei ole keinoa korvata turvetta kokonaan

Jälleen kerran Suomessa on ryhdytty puhumaan turpeen polttamisesta ja sen vahingollisuudesta, vähentämisen tarpeellisuudesta ja lopettamisen välttämättömyydestä. Keskustelun käynnisti tällä kerralla kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen, joka esitti bensiinin ja dieselin veronkorotusten korvaamista polttoturpeen veroedun poistolla. Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) tyrmäsi idean, koska turpeen polton väheneminen johtaisi kivihiilen käytön lisäämiseen.

Kansanedustaja Antti Lindtman (sd.) puolestaan kyseenalaisti Mykkäsen ja kokoomuksen uskottavuuden keskustelussa, koska Juha Sipilän (kesk.) hallitus nosti polttoöljyn, hiilen ja maakaasun päästöveroja ja turpeen verotaso pysyi ennallaan. Perjantaina Mykkänen kirjoitti Facebookissa ymmärtävänsä, että on tarve löytää salonkikelpoinen selitys, miksi turpeen veroetuun ei puututtu hallitusohjelmassa.

On kiistatonta, että turpeen polton ilmastovaikutukset ovat valtavia. On jopa laskettu, että päästöt ovat suuremmat kuin Suomen kaikkien henkilöautojen yhteenlasketut päästöt. Turpeen nostosta taas seuraa, että kiintoaineita, humusta, rautaa ja ravinteita huuhtoutuu vesistöihin. Tosiseikkoja ei ole mieltä kiistää. Silti on niin, että turpeen polton kielto ja puunpolttoon siirtyminen sillä perusteella, että se on polttoteknisesti mahdollista, on ainakin toistaiseksi haihattelua. Ensin on selvitettävä, onko turve myös käytännössä korvattavissa laajamittaisesti puulla. On vastuutonta perustaa poliittisia palopuheita oletuksiin, että asiat hoituvat tahtomalla. Kalliolämpöönkään ei siirrytä noin vain saati hukkalämpöjen kierrätykseen.

Teknisesti pieniläpimittaisella puulla, purulla ja puunkuorilla voidaan korvata turpeen käyttöä. Se on nähty. Savon Voima kertoi juhannuksen seutuvilla, miten se oli testannut toukokuussa sellaista lämmön ja sähkön yhteistuotantoa, joka perustui täysin biopolttoaineisiin. Polttoteknisiä ongelmia ei ollut, mutta puun saatavuuden kanssa oli heti haasteita.

Vielä haasteellisempaa puunpoltto olisi oloissa, joissa puun käyttöä rajoitettaisiin, siirryttäisiin laajamittaisesti peitteiseen metsänkasvatukseen ja avohakkuista luovuttaisiin. Kysyntä alkaisi kohdistua voimakkaasti sellaisiin puihin, joille myös metsäteollisuudella olisi käyttöä. Tilanne johtaisi raaka-ainekilpailuun, joka nostaisi puiden hintoja, mikä olisi omiaan heikentämään metsäteollisuuden lopputuotteiden kilpailukykyä.

Turpeen käytön kieltämistä ajavat ovat vakuuttaneet, että turvetta ei korvattaisi kivihiilellä, koska kivihiilen käyttö on päätetty lopettaa vuoteen 2030 mennessä. Koska tuskin öljykään turpeen korvaajaksi kelpaa, on pakko pohtia, mitä sähkön ja lämmön yhteistuotannon kalliissa kattiloissa sitten poltetaan, kun turvetuotanto on ajettu alas, puuta ei saada metsistä tarpeeksi ja talvipakkanen hiipii kaukolämpötalouksiin. Onkin aika puhua mahdollisista ratkaisuista, tarvittavista investoinneista ja aikatauluista. Löysillä puheilla ei koteja lämmitetä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Itä-Suomen vahvuus on korvien välissä

Poliittinen harkinta ei voi ohittaa säädettyjä lakeja

Tehy ja Super ottivat vastuuta

Varovaisuus paikallaan Suomen avautuessa

Toivomuksia perhejuhlien järjestäjille

Hidastamisen hyvät puolet saisivat jäädä

Itärata uhkaa jäädä hankekisan takamatkalle

Puijolla merkkejä liike-elämästä

Kolme ohjetta alkuihin ja loppuihin – Laske arvet ja ystävät, mutta älä hätäänny

Epätoivoinen Trump yhä arvaamattomampi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.