Tältä pohjalta eteenpäin

Keskustan puoluesihteerissä Timo Laanisessa on vielä sen verran journalistia, että hän puhuu selkeämmin kuin keskivertopoliitikko. Laaninen uskalsi Savon Sanomissa (12.8.) julkaistussa haastattelussa sanoa ääneen, että nykyisten hallituspuolueiden yhteistyötä ei katkaise kuin SDP:n rökälevoitto ensi vuoden huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Laanisen lausuntoa on ylistetty avoimeksi, jopa rohkeaksi. Mieshän uskaltaa ottaa kantaa hallituspohjaan jo ennen eduskuntavaaleja!

Normaalitapa suomalaisessa poliittisessa retoriikassa on todeta, että vaalit ratkaisevat. Mieluisan hallituspohjan pohtiminen ennen vaaleja tulkitaan helposti äänestäjien tahdon sivuuttamiseksi.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kiitteli happamasti Laanista siitä, että tämä lausunnollaan todisti poliittisen kentän jakautuneen pysyvämmin oikeistoon ja vasemmistoon.

Eihän tässä nyt mistään sellaisesta ollut kysymys.

Laaninen perusteli näkemystään sanomalla, että hallituspuolueiden yhteistyö on sujunut hyvin. Niin se onkin, jos asiaa katsoo ulkopuolelta. Suuria riitoja ei neljän vuoden aikana ole saatu aikaan, isoimmista haasteista on selvitty.

Hallituksen politiikasta kukin voi olla mitä mieltä haluaa, mutta oleellista hallituksen toimintakyvyn kannalta on, että hallituksen runkopuolueet keskusta ja kokoomus ovat kulkeneet samaa tahtia yli kolme vuotta.

Laaninen ottaa esimerkin 11 vuoden takaa. Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen pohja jatkoi vuoden 1999 eduskuntavaalien jälkeen, vaikka demarit kärsivät tappion ja keskusta voitti. Keskusta ei kuitenkaan selviytynyt suurimmaksi puolueeksi ja sai jäädä edelleen oppositioon.

SDP ja kokoomus olisivat melko varmasti jatkaneet hallitusyhteistyötä myös vuoden 2003 vaalien jälkeen, mutta silloin keskusta Anneli Jäätteenmäen johdolla nousi suurimmaksi puolueeksi, eikä sitä voinut pullauttaa ulos uudesta hallituksesta.

Normaaliin parlamentaariseen menoon kuuluu, että vaaleissa istuva hallitus puolustaa harjoittamaansa politiikkaa, jonka oppositio haastaa. Vaalin tuloksen pitäisi suoraan kertoa, kumpi vaihtoehto sai äänestäjien enemmistön tuen ja sen myötä valtakirjan hallitusvaltaan.

Suomessa meno ei ole yhtä suoraviivaista. Kukin puolue menee vaaleihin omilla tavoitteillaan. Vaalien jälkeen hallituksen muodostavat puolueet tekevät poliittisen kompromissin, jota kutsutaan hallitusohjelmaksi. Äänestäjät saavat jotakin, jota kukaan ei ole tarkkaan ottaen tilannut.

Ruotsi on esimerkki toisenlaisesta järjestelmästä. Siellä porvaripuolueet sopivat viime parlamenttivaalien alla yhteisestä ohjelmasta jo ennen vaaleja. Ohjelma sai äänestäjien enemmistön tuen ja siitä tuli hallitusohjelma.

Ensi kuussa Ruotsin vasemmistopuolueet ja vihreät tarjoavat äänestäjille omaa vaihtoehtoaan ja hallituspuolueet omaansa. Ruotsalaiset ihan oikeasti pääsevät vaaliuurnilla ottamaan kantaa, millaista politiikkaa he haluavat uuden hallituksen vievän eteenpäin.

Suomessa vaihtoehtoja on vaaleissa enemmän, mutta ongelma on siinä, että yksittäisten puolueiden tarjoamista vaihtoehdoista yksikään ei sellaisenaan toteudu.

Olipa vaalin tulos millainen tahansa, puolueilla on runsaasti liikkumatilaa. Kirjoittamattomaksi säännöksi on tullut, että suurimmasta puolueesta on jo parinkymmenen vuoden ajan tullut pääministeripuolue. Sen jälkeen kaikki onkin auki.

Taktikointiin on mahdollisuus myös jo ennen vaaleja.

Kaikki taloutta vähänkään tuntevat ovat yhtä mieltä siitä, että valtion menoja on leikattava seuraavalla vaalikaudella. Leikkauksista on kyse jo silloin, kun menojen kasvua hidastetaan.

Keskusta ja SDP ovat ilmoittaneet, että leikkauksia ei kuitenkaan tarvita. Jos kokoomus nykyisten mielipidekyselyiden mukaisesti on huhtikuun vaalien jälkeen suurin puolue, se ottaa kumppanikseen uuteen hallitukseen joko keskustan tai SDP:n.

Varmaa on, että hallitusohjelmassa sovitaan valtion menojen leikkauksista. Mitä sanoo keskusta tai SDP sen jälkeen?

Hallitusohjelma on kompromissi. Tähän oli pakko suostua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Oikein väärin toimittu

Talvivaaran sotkussa ei ole saivartelemista

Postin on katsottava koko alaa, ei vain itseään

Mieleni versio on vanhentunut

Pientä rajaa

Koulujen haasteita ei ratkota pelkästään resursseilla

Varjobudjeteissa näkyy opposition oikeistolaisuus

Kuinkas täällä voidaan?

Puijon ensilumenladun kausikortin hinta lähentelee jo halpuutusta – "Olisin valmis maksamaan enemmän"

Kiinalla korkea kynnys voimatoimiin Hongkongissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.