Tämä on se yö

– Tämä on se yö, jona kristityt kaikkialla maailmassa kokoontuvat kuulemaan, mitä tapahtui kerran pienessä Betlehemin kaupungissa. Tämä on yö, joka loistaa kuin kirkas päivä.

Näillä juhlallisilla ilon sanoilla alkaa jouluyön messu lukemattomissa kirkoissa Suomessa ja maailmalla. Mutta syntyikö Jeesus oikeasti joulukuun 25. päivän vastaisena yönä? Milloin joulusta tuli joulu?

Uusi testamentti ei anna asiasta vihiä. Evankeliumit kuvaavat Jeesuksen kuolemaan liittyviä tapahtumia päivien ja tuntien tarkkuudella, mutta hänen syntymästään ei anneta mitään päivämääriä. Kerrotaan vain, että se tapahtui yöllä.

Vallitsevan käsityksen mukaan joulukuun 25. päivä oli alun perin pakanallinen Voittamaton Aurinko -jumalan (Sol invictus) juhla Rooman imperiumissa. Kun keisari Konstantinus Suuri teki kristinuskosta valtion uskonnon vuoden 312 jälkeen, kristillinen kirkko omi, kastoi ja korvasi pakanajumalan juhlan joululla kumotakseen vanhat jumaluudet ja edistääkseen lähetystyötä.

Tämän korvausteorian tai uskontohistoriallisen hypoteesin opin itsekin tenttikirjoista 25 vuotta sitten. USA:ssa jyrkimmät kristillistaustaiset lahkot eivät vietä joulua, koska pitävät sitä alkuperältään pakanallisena.

Korvausteoriaa on kuitenkin alettu arvostella. Esimerkiksi professorit William Tighe, Andrew McGowan, Thomas Talley ja Susan K. Roll ovat pitäneet sitä ongelmallisena. Miksi?

Ensiksi näkemys ei saa minkäänlaista tukea antiikin lähteistä. Kukaan tuon ajan ei-kristillinen tai kristillinen kirjailija ei kerro, että kirkko olisi keksinyt tai valinnut joulun ajankohdan. Ajatus esiintyy ensimmäisenä syyrialaisen teologin Dionysios bar-Salibin tekstissä 1100-luvulla.

Toiseksi korvaus-teorian teki populaariksi 1800-luvulla Paul E. Jablonski, saksalainen protestantti, jonka tarkoitusperät näyttävät ideologisilta. Hän pyrki osoittamaan, kuinka kirkko alkoi rappeutua 320-luvulla omaksuessaan monia pakanallisia tapoja. Rappioteoria oli suosittu 1800-luvulla, mutta historiallisesti sitä pidetään vanhentuneena.

Kolmas syy ovat antiikin lähteet. Ne antavat viitteitä siitä, että jo 200-luvun puolessa välissä kristityt viettivät joulua keskitalvella, lännessä 25. joulukuuta ja idässä Vähä-Aasiassa 6. tammikuuta. Tuona aikana kristityt olivat vielä valtion vainoama vähemmistö. Aina Diocletianuksen (303-312) vainojen päättymiseen saakka kristityt pyrkivät sulautumisen sijasta erottautumaan Rooman keisarien jumaluuksista ja heidän kunniakseen vietetyistä juhlista.

Erottautumistendenssi on olennainen asia. Keisarikultti edellytti, että keisarille uhrataan ja häntä palvotaan jumaluutena. Varhaiset kristityt eivät voineet tätä hyväksyä. He pitivät sitä ensimmäisen käskyn rikkomisena. He seurasivat ja rukoilivat nasaretilaista puusepän poikaa, jota he pitivät Jumalan Poikana ja koko maailman Vapahtajana.

Yhteentörmäys oli väistämätön. Se johti kristittyjen vainoihin, jotka tosin vaihtelivat laadultaan ja määrältään. Tällaisessa taistelutilanteessa ei tunnu uskottavalta, että vainottu vähemmistö olisi halunnut omaksua vihatun keisarin vallan pönkittämiseksi omistetun juhla-ajan.

Itse asiassa Augustinuksen mukaan juuri piispa Donatuksen kannattajat, jotka jyrkimmin vastustivat keisaria ja erottautuivat valtiovallasta, pitivät kaikkein tiukimmin kiinni joulun vietosta joulukuun 25. päivänä.

Neljänneksi keisari Aurelius perusti Sol Invictus -juhlan vasta vuonna 274. Normaalisti pakanallisia aurinkojuhlia vietettiin elokuun 9. ja 28. päivinä. Aurelius suhtautui vihamielisesti kristinuskoon ja pyrki vahvistamaan ideologisesti hajanaista imperiumia keskittämällä pakanalliset kultit auringon uudelleen syntymisen juhlaan joulukuussa.

William Tighe kääntääkin korvausteorian ylösalaisin. Hänen mukaansa keisari Aurelius lainasi joulukuun 25. päivän Rooman kristityiltä ja pyrki korvaamaan Jeesuksen syntymäjuhlan vieton poliittisista syistä nitistääkseen kristinuskon.

Edellä on kuvattu syitä, miksi joulun juhlimisen ajankohta 25.12. voi hyvinkin olla alkujaan kristillistä perua. Niiden perustella emme silti voi varmasti sanoa, minä yönä Maria kapaloi esikoisensa.

Ajankohtaa tärkeämpää on joulun sanoma.

Se käy ilmi joulun evankeliumissa, jossa enkelit kuuluttavat ilosanomaa koko maailmalle: Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisillä, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.

Jouluna kunnia kuuluu keisarin, kuluttamisen ja rahan vallan sijasta Jumalalle, joka syntyy koruttomaan seimeen, köyhään perheeseen ja vaatimattomiin oloihin. Kristittyjen Jumala ei ole sivusta katsoja, vaan vierellä kulkija.

Joulun toinen asia on rauha. Rauhasta on puhuttava juuri nyt, kun se näyttää horjuvan. Rauha on tehtävä, joka alkaa itsestä ja omasta lähipiiristä. Miten minä voin välittää rauhaa ja sovintoa kotona, työpaikalla ja maailmalla?

Joulun kolmas asia on hyvä tahto. Alkutekstin mukaan enkelit kuuluttavat, että Jumalalla on hyvä tahto kaikkia ihmisiä kohtaan. Siksi hän syntyy ihmiseksi, asettuu vierelle ja etsii sovintoa. Siksi oikeaa joulun viettoa on hyvän tahdon ja iloisen ystävällisyyden osoittaminen toisille, niin kantasuomalaisille kuin maahanmuuttajillekin.

Tänä jouluna itseäni on koskettanut erityisellä tavalla perinteinen joulukirkko Kuopion vankilassa. Tuttu jouluevankeliumi pysäyttää, kun sen lukee kovista rikoksista tuomittu vanki, jonka kasvoilta heijastuu sovinto, rauha ja ilo. Raavaiden vankien keskellä joululaulut herkistivät:

– Joulu on taas, riemuitkaa nyt. Lapsi on meille tänä yönä syntynyt. Tulkoon toivo kansoille maan, pääsköön vangit vankiloistaan. Uskon siemen nouskoon pintaan, olkoon rauha loppumaton.”

Kiitän vankeja yhteisestä juhlasta ja kantamisesta.

Toivotan kaikille Savon Sanomien lukijoille rauhallista ja iloista joulua.

Kirjoittaja on Kuopion hiippakunnan piispa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Jalat maassa koronan kanssa

Presidenttipeliä ei pidä liikaa estelläkään

Savon maakunnat lumirajalla

Hypotenuusaa pitkin Kouvolaan

Perussuomalaiset pitäisi fasismin mieluiten piilossa

Mysteeri nimeltä auton hankinta

Suomen kuuluu auttaa kaikkein hädänalaisimpia

Tärkeät talkoot kuuttien puolesta

Näkkileipägate ei ole Kuopion suurin ongelma

Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä taas testissä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.