Tärkeä tiedepuisto

Kuopion yliopiston ympäristö kasvaa vuosi vuodelta. Osa puhuu Savilahdesta, toiset kampuksesta ja kolmannet tiedelaaksosta. Itse käytän paremman puutteessa termiä tiedepuisto.

Vaikka yhteinen nimi alueelta puuttuu, kyse on maakunnallisesti keskeisestä asiasta. Yliopiston ympärille on syntynyt vetovoimainen opiskelun, tutkimuksen sekä kasvu- ja kansainvälistymishakuisen yritystoiminnan keskittymä.

Muutin Kuopioon kymmenen vuotta sitten. Silloin kampuksen kyljessä sijaitsevaa yrityskeskittymää kutsuttiin teknologiakeskukseksi. Ensimmäinen työpaikkani Savossa oli silloinen Kuopion Teknologiakeskus Teknia.

Teknia tarjosi tiloja ja palveluita yrityksille, jotka tuolloin niputettiin termin ”korkean teknologian yritys” alle. Joukossa oli useita yliopistosta nousseita yrityksiä, jotka tavalla tai toisella kaupallistivat yliopistossa syntynyttä osaamista ja tutkimustuloksia.

Jos en ihan väärin muista, tuolloin teknologiakeskuksessa oli noin 100 yritystä ja ne työllistivät kutakuinkin puolitoistatuhatta työntekijää. Määrä ei ollut yhtään hassumpi. Euroopasta löytyi vaikka kuinka paljon selvästi pienempiä teknologiakeskuksia, toki myös monia suurempia.

Sittemmin Teknia on myyty Technopolikselle ja sekä alue että siellä sijaitsevat yritykset ovat kehittyneet ja jatkaneet kasvuaan. Olin itse välillä muutaman vuoden pois tiedepuistosta.

Palasin alueelle takaisin tammikuussa, kun Kuopion alueen kauppakamari muutti Microkadulle. Samalla tuli päivitettyä tiedot alueen nykykoosta.

Nykyisin Kuopion tiedepuistossa toimii parisataa yritystä. Ne työllistävät lähes 4000 työntekijää. Kymmenessä vuodessa kasvu on ollut vakaata ja sillä on myös aluetaloudellista merkitystä.

En ole ollenkaan varma, onko Pohjois-Savossa vieläkään laajemmin ymmärretty tai hyväksytty tiedepuiston merkitystä maakunnalle. Tiedepuistoa on helppoa vähätellä vaikkapa muistuttamalla, että alueelle ei ole syntynyt vuosien saatossa yhtäkään todella voimakkaasti kasvanutta yritystä. Tai toteamalla, että monien yritysten kassavirta on ohutta ja niiden toiminta nojaa julkiseen yritysrahoitukseen.

Samalla sivuutetaan sujuvasti muutama asia. Vaikka yksittäistä suurta kasvutarinaa vielä odotetaan, kokonaisuutena tiedepuiston kasvu on ollut vakuuttavaa. Sitä paitsi kasvu on vakaampaa, kun se tulee monien yritysten kautta.

Kuten olemme Suomessakin nähneet, yhden kortin varassa muutokset voivat olla isoja ja nopeita sekä hyvässä että pahassa. Tiedepuiston yritykset ovat houkutelleet alueelle myös investointeja. Hyviä esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi amerikkalainen jätti Charles River Laboratories, joka sijoittui Kuopioon ostettuaan Cerebricon Oy:n sekä pörssiyhtiö Outotec, joka osti kuopiolaisen Numcoren pari vuotta sitten.

Samoin on muistettava, että monet yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta ponnistavat yritykset aloittavat toimintansa nimenomaan tiedepuiston suojissa. Lähes kaikilla alkavilla yrityksillä yritystoiminnan alkuvaihe painottuu väistämättä tuote- ja palvelukehitykseen, jota rahoitetaan myös julkisella rahoituksella. Kaikkien liikeidea ei kanna, mutta monet ovat päässeet kiinni kannattavaan liiketoimintaan, osa nopeammin kuin toiset.

Tärkeää olisi, että julkisen rahoituksen ja pankkirahoituksen rinnalla yhä useammat yritykset pääsisivät kiinni enkelirahoitukseen ja laajemminkin pääomasijoituksiin. Ulkopuoliset sijoittajat tuovat monesti tullessaan rahan lisäksi myös osaamista ja verkostoja.

Aktiivisemman bisnesenkelikulttuurin avulla voisimme merkittävästi edistää ja nopeuttaa kasvuhakuisten yritysten etenemistä.

Samaan aikaan, kun sekä teollisuus että kauppa ovat haasteellisessa tilanteessa, on meidän kaikkien etu, että alueelle on syntynyt myös uudentyyppistä liiketoimintaa. Maakunnassamme on laaja yhteisymmärrys siitä, että vahvuutemme on monipuolinen elinkeinoelämä.

Monipuolisuus on tuonut tullessaan vakaan kasvun ja tasannut suhdannevaihteluita. Tätä monipuolisuutta rikastuttaa entisestään yliopiston ympärille syntynyt yritystoiminta.

Toivoisin näkeväni tiedepuistossa sijaitsevien yritysten ja maakunnan muiden yritysten verkostoituvan keskenään tulevaisuudessa selvästi nykyistä tiiviimmin. Yhteistyömahdollisuudet ovat laajat: asiakkuudet, tuotekehitysyhteistyö, verkostokumppanuudet, sijoitukset ja yritysostot ovat kaikki mahdollisia, jos toimijat tuntevat toisensa paremmin.

Sitä paitsi toisiltaan voi aina oppia, vaikkei tutustuminen johtaisikaan sen syvempään yhteistyöhön. Uskon vahvasti, että tiiviimpi ja monipuolisempi yritysten verkostoituminen loisi kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia yrityksille kaikkialla maakunnassa, ei vain tiedepuistossa.

Kuopion alueen kauppakamari on valmis toimimaan yhtenä alustana entistä monipuolisemmalle maakunnan yritysten väliselle verkostoitumiselle. Kauppakamarin jäsenistössä on laajasti alueen kasvu- ja kehityshakuisia yrityksiä, entistä useammat niistä myös tiedepuistosta. Omassa toiminnassamme tähtäämme siihen, että jäsenemme pääsevät verkostoitumaan entistä avoimemmin ja tehokkaammin. Tähän luo osaltaan edellytyksiä uusi sijaintimme tiedepuistossa.

Suosittelen maakunnan elinkeinoelämälle tutustumista tiedepuiston osaamiseen ja yrityksiin. Tiedepuiston maakunnallinen merkitys avautuu parhaiten konkreettisen yhteistyön kautta.

Kirjoittaja on Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Hyvä vihollinen

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.