Tärkeintä vähentää päästöjä

Euroopan unionin energia- ja ilmastopolitiikassa on iso ongelma. Se ei vielä tarkoita, että aina siellä missä on EU, on myös ongelma, kuten kansanedustaja Timo Soini värikkääseen tapaansa kiteyttää. Mutta riski, että unionissa mennään vakavissa energia-asioissa hullutusten puolelle, on ilmeinen.

Suomen pitäisi lisätä vesi-, tuuli- ja biovoimaa kymmenellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä. Peräti 38 prosenttia maamme energiasta täytyy tuottaa reilun kymmenen vuoden päästä uusiutuvilla energialähteillä.

Tähän pääsemiseksi on pakko rakentaa kustannuksista piittaamatta tuulimylly poikineen, keräiltävä metsistä kymmenisen miljoonaa mottia lisää risuja ja haketta sekä rakennettava kaikki rakentamiskelpoinen vesivoima.

Sinänsä kannattamattomat investoinnit tuuli- ja biovoimaan voidaan toteuttaa vain ottamalla käyttöön kotitalouksille ja yrityksille kalliit pakkosyöttötariffit eli nostamalla lailla väkisin energian hintaa. Sähkömarkkinoilla palataan samaan, mistä maataloustuotteiden osalta EU-jäsenyyden myötä päästiin eroon eli takuuhintajärjestelmään.

Lain takaama hinta on tuottajaystävällinen, mutta kohtelee kuluttajaa kaltoin. Ei ihme, että monet säännöstelytalouden kannattajat ovat innoissaan EU:n energiapolitiikasta, koska siinä politiikka todellakin määrää taloutta. Hyvän asian nimissä voi tehdä taloudellisesti miten järjettömiä päätöksiä tahansa.

Keinot jäsenmaiden valittavaksi

Ongelma on siinä, että unioni haluaa sanella jäsenmaille paitsi energiapolitiikan päämäärät myös keinot niiden saavuttamiseen. Ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi tärkeintähän on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Sen pitäisi olla tärkein päämäärä, jossa jäsenmaille on syytäkin asettaa sitovia velvoitteita.

Keinot sen sijaan tulisi jättää pitkälti päätettäväksi kunkin maan olosuhteiden mukaisesti eli alueilla ja jäsenvaltioissa. Jälleen kerran niin sanottu läheisyysperiaate sai kuitenkin unionissa väistyä. Komissio ja Bryssel tietävät paremmin, mitä polttoainetta kattilaan on Kuopiossa laitettava tai millä konstilla sähkö Suomessa on tehtävä.

Päätös, että viidesosa unionin energiasta on tuotettava ns. uusiutuvilla energialähteillä, tehtiin keskitetysti huippukokouksessa vuosi sitten ns. hira-menetelmällä. Se ravistettiin hihasta ideologisista syistä ja vailla minkäänlaisia kustannuslaskelmia.

Järjen ääni katosi jo siinä vaiheessa, kun Olli Rehnin ja muutamien muiden komissaarien ehdotus, että asetetaan vain sitova päästövähennystavoite, hävisi komission sisällä. Tämä ehdotus olisi tunnustanut sen kiistattoman tosiasian, että ydinvoimallakin tehty sähkö on päästötöntä.

Mutta varsinkin useimmille saksalaisille, espanjalaisille ja ruotsalaisille sekä itävaltalaisille ydinvoimasta luopuminen on päämäärä sinänsä. Siksi komissiossa ja huippukokouksessa usko syrjäytti järjen.

Laskun maksaa eurooppalainen palkansaaja. Euroopasta tuskin tulee maailman kilpailukykyisintä talousaluetta Lissabonin juhlallisten julistusten mukaisesti vain risuja keräilemällä ja tuulimyllyjä rakentamalla.

Tuore taakanjakoesitys eri jäsenmaiden kesken velvoittaa nekin maat, jotka jo tuottavat uusiutuvilla lähteillä energiastaan yli viidesosan, kallisiin lisäyksiin, jotta jälkeenjääneet maat, kuten Saksa ja Englanti, pääsisivät helpommin edes lähelle viidesosaa.

Luokan parhaita oppilaita Ruotsia, Latviaa ja Suomea ei taakanjaossa palkittu aiemmista suorituksista. Se ei tunnu reilulta, mutta kerta ei ole ensimmäinen EU:n päätöksenteossa. Sama asetelmahan nähtiin sokerijuurikkaan viljelyalan supistamisessa.

Jo kertaalleen vähennykset tehnyt Suomi sai tehdä ne uudelleen, kun taas muun muassa Ranska ja Saksa selvisivät vain yhdellä sakkokierroksella.

Vesi- ja ydinvoima sallittava

Myönteisen ydinvoimapäätöksen jälkeen Suomessa on investoitu peräti 700 miljoonaa euroa uusiutuviin energialähteisiin, ennen muuta metsäenergiaan. Puheet siitä, että ydinvoima estäisi tai korvaisi kotimaista uusiutuvaa energiaa, perustuvat väärinkäsitykseen.

Suomessa ja Euroopassa tarvitaan lisää kaikkia päästöttömiä energialähteitä sekä korvaamaan vanhoja käytöstä poistettavia hiilivoimaloita että vastaamaan kulutuksen kasvuun. Kustannustehokkain tapa lisätä uusiutuvaa energiaa Suomessa, on sallia vesivoiman lisärakentaminen jo rakennetuissa vesistöissä. Siitä ei aiheudu lisälaskua enempää kuluttajille kuin veronmaksajillekaan.

Jotta sähkön hinta pysyisi kohtuullisena, on myös lisättävä tarjontaa ja kilpailua energiantuotannossa ja -myynnissä. Uusia kilpailun esteitä, kuten maataloudessakin kohtalokkaiksi osoittautuneita takuuhintajärjestelmiä, ei siksi pidä lähteä rakentelemaan. Hallitusohjelmakin sallii ns. syöttötariffin vain biokaasulle eli maatilojen pienille sontavoimaloille.

EU-maiden osuus koko maailman haitallisista kasvihuonekaasuista on vain reilu kymmenen prosenttia. Eniten päästöjään kasvattavat Kiina ja Intia. Myös USA:n saaminen päästövähennystalkoisiin on välttämätöntä, jotta ilmaston lämpenemistä kyettäisiin aidosti hillitsemään. Globaaliin ongelmaan tarvitaan globaali ratkaisu.

Koko Eurooppa hyötyisi, jos EU omaksuisi Suomen valitseman monipuolisen energialinjan, jossa ei suljeta pois mitään kustannustehokasta ja päästötöntä energiavaihtoehtoa.

Yhä useampi EU-maa ja varovaisin sanakääntein jopa komissiokin tunnustaa, että myös ydinvoimaa tarvitaan. Muutoin EU ei saavuta kunnianhimoisia tavoitteitaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjään viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä.

Se on tehokkain yksittäinen tapa alentaa päästöjä ja varmistaa kohtuuhintaisen sähkön saanti. Olkiluoto 3 vähentää valmistuessaan hiilidioksidipäästöjämme miltei kymmenellä miljoonalla tonnilla. Se lisää myös energiatuotantomme omavaraisuutta, kun riippuvuus sähköntuonnista Venäjältä alenee. Sama myönteinen vaikutus tulee olemaan myös kuudennella ydinvoimalaitoksella.

Kirjoittaja on Etelä-Savon maakuntajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Turvakudelmaa on joskus vaikea hahmottaa

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.