Tahtoa olisi, onko visiota?

Kuntakentällä käydään parhaillaan historiallisen vilkasta keskustelua. Keskustelutarve ei ole tullut yllätyksenä. Kuntien taloudellinen tilanne, kasvavat palvelutarpeet sekä yhdyskuntarakenteen kehitys on ollut nähtävissä jo pitkään. Aikaisemmin keskustelua on kuitenkin käyty varsin vähän.

Kuntien vahva itsehallinnollinen perinne on ohjannut käytyjä keskusteluja. Kunnat ovat kuitenkin jo pitkään hakeutuneet erilaisten yhteistoimintamallien kautta läheisempään kanssakäymiseen toistensa kanssa.

Aluksi se tapahtui kuntayhtymien ja 1990-luvulta myös kuntaparitoimintojen kautta. Seudullisuus koki vahvan nousun 2000-luvun alussa. Toiminnalliset seudut eli työssäkäyntialueet, on todettu keskeisiksi palveluiden, yhdyskuntarakenteen, liikenteen, asumisen ja työpaikkojen tarkastelukokonaisuuksiksi.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2005 kunnille esitettiin kolme vaihtoehtoista etenemismallia: vahva peruskunta, aluekunta tai piirimalli.

Enemmistö kunnista ilmaisi tukensa vahvalle peruskunnalle. Tämä tahto näkyy nyt kuntien lisääntyneinä liitoksina. Vuonna 1997 tapahtui kolme kuntaliitosta. Vuosina 1998-2000 ei yhtään, vuosina 2001-2006 viisitoista ja vuonna 2007 neljätoista liitosta.

Vuoden 2009 alussa 92 kuntaa tulee tekemään kuntaliitoksen, jolloin kuntien lukumäärä vähenee 62:lla. Luvussa eivät ole mukana vielä keskeneräiset selvitykset kymmenen kunnan kesken, joilla on yhä mahdollisuus yhdistyä vuoden 2009 alussa.

Kuntarakenteiden muutoksilla haetaan kuntien talouden vahvistamista, tehostamista päätöksentekoon, palveluiden yhtenäiseen tuottamiseen ja elinkeinopolitiikkaan eli kilpailukyvyn vahvistamista. Kuntayhteistyökin on lisääntynyt merkittävästi. Julkituodut tavoitteet ovat samat kuin liitosmallissakin.

Valtiolta reunaehdot, keinot itse kunnilta

Valtio on ottanut ohjaavan roolin Paras-hankkeessa. Valtio määritteli reunaehdot, mutta keinojen valinta jätettiin kunnille.

Keskeinen rajaus koskee perusterveydenhuoltoa ja siihen läheisesti liittyviä sosiaalihuollon palveluja, jotka tulee tuottaa vähintään 20 000 asukkaan kokonaisuuksissa. Käytettävissä olevia keinoja ovat käytännössä kuntaliitokset, yhteistoiminta-alueet (esimerkiksi isäntäkuntamalli) tai piirimalli. Mallit ovat perustaltaan hyvin samankaltaiset kuin vuonna 2005 esitetyt vaihtoehdot.

Olipa kehittämisen vaihtoehtona kuntaliitos tai yhteistyömallien rakentaminen, toiminta edellyttää kuntien keskinäistä sopimista ja yhteistyötä.

Kuntien yhteistyöhön vaikuttavat useat eri tekijät. Lapin yliopiston tutkija, hallintotieteiden maisteri Jaakko Niskala on luokitellut nämä tekijät neljään osa-alueeseen: 1) kuntien poliittisiin voimasuhteisiin eli valtaympäristöön, 2) kuntien vuorovaikutussuhteisiin ja niiden historiaan, 3) lainsäädännön edellyttämien toimien toteuttamiseen ja 4) taloudellisen ja toiminnallisen tarkoituksenmukaisuuden ymmärtämiseen.

Tärkeimmäksi tekijäksi Niskalan tutkimus osoitti kuntien sosiaaliset suhteet, kuten tottumuksen toimia toisten kuntien kanssa ja yhteistyön kautta saavutetun luottamuksen.

Pohjois-Savossa into on alhaalla

Pohjois-Savossa toiveikkuus Paras-uudistuksen suhteen on Kuntaliiton mukaan maan alhaisin, samoin kykyyn rakentaa kuntien välistä yhteistyötä.

Tilanteessa, jossa kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen sekä tuottavuuden lisääminen on välttämätöntä, kyselyn tulosta voi tulkita siten, että Pohjois-Savossa uskoa laajojen ratkaisun löytymiselle ei juuri koeta olevan olemassa. Tuloksesta pitää jokaisen pohjoissavolaisen olla huolestunut.

Uhkakuva, jossa kehitys on viemässä Pohjois-Savoa monimutkaiseen toimintamalliviidakkoon, jossa jokainen kolmessa esitetystä mallista on tulossa käyttöön, on todellinen.

Keskeinen kysymys kuuluukin, ovatko tulevat ratkaisut kuntalaisten näkökulmasta pitkäaikaisia, kestäviä ja taloudellisesti tehokkaita? Toisaalta voidaan kysyä, ovatko eri rakennelmat vain välivaiheita matkalla johonkin muuhun? Jos ovat, niin eikö niiden keskinäinen integraatio pitäisi olla mm. tuotteistuksen osalta jo nyt selkeä tavoite?

Esitetyt kysymykset osoittavat monesti parjattujen strategioiden tärkeyden. Niiden avulla on luotavissa yhteiset pitkän tähtäimen suuntalinjat välitavoitteineen, joiden suhteen eri vaihtoehtoja voidaan tarkastella. Tulevaisuudennäkymien tulee ohjata rakenteellisten ratkaisujen tekemistä eikä toisinpäin.

Nyt pitääkin kysyä, ovatko maakuntatason ja seututason strategiat oikeasti ohjaamassa parhaillaan tehtäviä linjauksia? Minkä tasoisia palveluita Pohjois-Savossa konkreettisesti halutaan asukkaille tuottaa esimerkiksi vuonna 2020?

Kun siihen on saatu vastaus, tulisi yhdessä päättää, mikä rakenne pystyy sen parhaiten tekemään. Tähän tarvitaan vahvaa yhteistyöjohtajuutta. Yhtenäinen toiminnallinen kunta tai toiminnallisen alueen käsittävät yhdenmukaiset kunnat, joilla on intresseiltään yhdenmukaiset strategiat ovat menestymisessään vahvalla pohjalla.

Jotta keskustelu eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista kuntalaisten palveluihin olisi rakentavaa, tulee arvioinnin perustua faktoihin.

On varmistettava se, että päättäjät voivat tehdä aitoja valintoja erilaisten vaihtoehtojen välillä. Mitkä ovat ne toiminnalliset kokonaisuudet, joiden varaan Pohjois-Savossa pitkäjänteinen ja kilpailukykyinen kehittäminen voi perustua? Olisiko vihdoinkin avoimen ja luottamukseen perustuvan keskustelun aika?

Haaste on kova, mutta on hyvä muistaa se, että mitä merkittävämmästä muutosprosessista on kysymys, sitä enemmän siihen kohdistuu kritiikkiä ja vastarintaa.

Kirjoittaja on Kuopion kaupungin kehittämispäällikkö ja suunnittelumaantieteilijä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Uudet palapelit eivät saisi mutkistaa sote-uudistusta

Ei ole sama, missä maassa maitoa tuotetaan

Kohtaa, kuuntele ja kannusta nuorta

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Tällä hetkellä ei ole keinoa korvata turvetta kokonaan

Tahko on mitä mainioin suunnistuskeskus

Jako kolmeen tai neljään

Kesälomareissulle kotimaassa tuli hintaa – toki halvemmallakin olisi päässyt

Talouden karu arki vähitellen valkenemassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.