Taistoja on käyty ja jatkettava

Kehityksellä on kolme olomuotoa. Se voi pysytellä paikoillaan, taantua tai mennä eteenpäin.

Jos puhutaan taantumisesta, niin maaseudun tyhjentyminen on ollut varmasti suurin yksittäinen muutos niin Pohjois-Savossa kuin monessa muussakin maakunnassa. On kuntia, joissa väkiluku on pudonnut 1960-luvulta lähtien jonnekin 1800-luvun alkupuolen lukemiin. Yhden sukupolven aikana on syöty viiden kuuden sukupolven aikana syntyneet reservit.

Jos taas katsotaan myönteistä kehitystä, niin suurin harppaus on otettu ilman muuta Kuopion Savilahdessa. Yliopistosta puhuttiin heti alun pitäen maakunnan veturina, mutta ensimmäiset vuosikymmenet olivat vielä varsin verkkaista aikaa. Humanismiin suuntautunut Joensuun yliopisto kasvoi huomattavasti nopeammin kuin lääketieteeseen painottunut Kuopio.

Muutos sai vauhtia 1990-luvulla, ja tänään nähdään tuolloin tehtyjen valintojen siunauksellisuus. Ilman AIV-instituuttia ja siihen liittyvää geenitutkimusta Itä-Suomen yliopisto tuskin keikkuisi niillä maailman kärkiyliopistojen listoilla, joita laativat milloin jenkit, milloin englantilaiset tai jenkit.

Sanotaan, että ”työtä ja tuskaa se on ollut, kun se parasta on ollut”.

Tämä pätee myös Savilahden kampusalueen kehitykseen. Halki vuosikymmenten on ollut meneillään erilaisia ”taisteluja” milloin mistäkin syystä. Tuoreimmassa muistissa ovat taistelut hammaslääketieteestä, eläinlääketieteestä, valtion lääkelaitoksesta eli Fimeasta tai kauppatieteistä.

Osa taisteluista on voitettu, osa hävitty. Hammaslääketieteessä kävi sekä hyvin että huonosti. Tiedekunnan lopettaminen tuntui osasta yliopistoväkeä ensi alkuun maailmanlopulta, ja ilo on ollut sen vuoksi suuri, kun opetus on aloitettu taas uudelleen.

Joensuussa on ollut omat kamppailunsa. Taistelua kauppatieteistä käytiin yhdessä Kuopion kanssa, ja yhdessä on puolustettu nyt myös oikeustieteitten aseman parantamista Joen kaupungissa.

Joensuun metsätiede on maailmanhuippua siinä missä kuopiolainen lääke- ja terveystiede. Oli suuri vääryys, että valtakunnallista metsäkeskusta ei sijoitettu Pohjois-Karjalaan, vaan lähinnä huonekaluista tunnettuun Lahteen.

Taistelu eläinlääketieteestä päätyi 1990-luvulla tylyyn tappioon, jonka muistot kirvelevät vieläkin.

Kaikki järkisyyt puolsivat opetuksen siirtämistä Kuopioon, mutta silloisella opetusministerillä, nykyisellä valtioneuvos Riitta Uosukaisella (kok.) ei ollut samaa tahdon voimaa kuin Fimea-ratkaisussa leijonan lailla toimineella sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälällä (kesk.) tai oikeustieteessä nykyisellä opetusministerillä Jukka Gustafssonilla (sd.).

Mutta jos vääräksi osoittautunut hammaslääketieteen lopettaminen peruttiin, niin miksei voitaisi ottaa samalla lailla uuteen tarkasteluun myös eläinlääketiedettä.

Helsingissä eläinlääketiede on jäänyt näin Maito-Suomesta katsoen puuhasteluksi. Kissat ja koirat ovat siellä lähempänä sydäntä kuin maatalouden suuret hyötyeläimet lehmät, hevoset ja muut elikot.

Kuopion Savilahdessa tulevat eläinlääkärit saisivat ympärilleen maailman huippua edustavan innostavan opiskelu- ja työyhteisön. Maaningan Halolassa on jo toiminnassa yksi maan moderneimmista navetoista. Kiuruveden Hingunniemessä tiedetään hevosesta melkein kaikki, mitä siitä tulee tietää. Sorsasalon ravirata on yksi maan suurista keskusradoista.

Siinä muutamia Itä-Suomen yliopistoa ja nimenomaan sen Savilahden kampusta puoltavia perusteita. Kehittyäkseen itäinen Suomi ei tarvitse pelkästään ymmärrystä, vaan myös todellisia käytännön ratkaisuja elinvoimansa vahvistamiseksi.

Yliopisto ja sen kylkeen asettuva Savonia-ammattikorkeakoulu ovat Pohjois-Savon todellisia tulevaisuudentekijöitä. Eläinlääketiede täydentäisi yliopistoa järkevällä tavalla, koska tutkimus ja opetus hyödyttäisivät suoraan alueen vahvaa peruselinkeinoa, maataloutta.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Viisigee shakkinappulana

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Keskusta käynnisti hallituksen synnytystuskat

Kreikka on hyvä maa

Kirkkopäivillä pohditaan sananvapautta

Keskustan kääntymys

Puheisiin Itäradasta on syytä tarttua hanakasti

Nolla ei ole merkitsevä numero

Sitran ilmastopuheista puuttuu pohdinta ja realismi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.