Takaisin yksille raiteille

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kiteytti KalPan Voittajaksi-seminaarissa vajaa viikko sitten hyvin sen, mistä työurien pidentämisessä on kysymys: jos ihmisiä ei saada pysymään töissä nykyistä pitempään, joudutaan julkinen talous laman jäljiltä tervehdyttämään pelkästään nostamalla veroja ja leikkaamalla palveluita.

Katainen nojaa johtamansa ministeriön asiantuntijoiden selvityksiin. Äänessä on ollut muun muassa valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen, ansioitunut ekonomisti, joka siirtyi ministeriöön ammattiyhdistysliikkeen rahoittamasta Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Samasta asiasta on todistanut myös valtiosihteeri Raimo Sailas.

Valtiovarainministeriö ei tietenkään ole erehtymätön instituutio, jonka hallussa on absoluuttinen totuus. Julkisen talouden kestävyysvajeen ymmärtävät kuitenkin hyvin myös akateemiset tutkijat ja talouden tutkimuslaitokset, joita tässä maassa on muutamia.

Missä viipyvät päätökset, joilla työuria voidaan pidentää?

Suomi on epäilemättä demokraattinen valtio. Me valitsemme kunnanvaltuustot ja eduskunnan vaaleilla, joissa kaikilla 18-vuotiailla on äänioikeus. Ylin valta kunnissa on valtuustoilla, koko tasavallassa eduskunnalla.

Suomalaisessa demokratiassa on kuitenkin vahva korporatiivinen vire. Työelämää ja työeläkkeitä säätelevät lait päätetään kyllä normaalissa järjestyksessä eduskunnassa, mutta sinne tuotavat lakiesitykset perustuvat pitkälti työmarkkinoiden etujärjestöjen välisiin sopimuksiin.

Vielä 1970- ja 1980-luvuilla myös suuresta osasta sosiaalipolitiikkaa päätettiin asiallisesti osana tulopoliittisia ratkaisuja. Kuinkahan monta sosiaalipoliittista uudistusta onkaan lähtöisin työmarkkinajärjestöjen juristien ja muiden asiantuntijoiden kynästä?

Järjestöjen valta on terveellä tavalla vähentynyt, mutta vieläkin osa lähes jokaista suomalaisesta koskettavasta lainsäädännöstä kulkee kaksilla raiteilla, joista järjestöraide on tärkeämpi.

Kaikkein tiukimmin järjestöt pitävät kiinni oikeudestaan hallinnoida työeläkejärjestelmää. Valvonta on aukoton. Järjestöt sopivat järjestelmän tarvitsemista uudistuksista, jotka sen jälkeen paimennetaan läpi muodollisen päätöksentekokoneiston eli hallituksen ja eduskunnan.

Järjestelmään kerääntynyttä valtavaa sijoitusomaisuutta hoitavat työeläkeyhtiöt, joiden hallinnot on miehitetty työmarkkinajärjestöjen edusnaisilla ja -miehillä.

Tähän saakka kaikki onkin sujunut hyvin. Tarvittavista uudistuksista on kyetty sopimaan. Hyvä esimerkki on vaikkapa vuoden 2005 suuri työeläkeuudistus.

Tuorein puristus järjestöiltä kuitenkin jäi kesken. Jukka Rantalan johtama eläketyöryhmä ei onnistunut sopimaan sellaisista uudistuksista, joilla keskimääräistä eläköitymisikään voitaisiin hilata ylöspäin riittävän paljon.

Niin kuin valtiosihteeri Sailas TV 1:n A-Plus -ohjelmassa keskiviikkona todisti, neuvottelut eivät käytännössä edenneet lainkaan.

Palataanpa Kataisen ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden madonlukuihin. Jos työurat eivät pitene, joutuvat järjestöjen erimielisyydestä kärsimään kaikki ne, jotka tarvitsevat julkisia palveluita. Eniten kärsivät ne, jotka julkisia palveluita tarvitsevat eniten eli ne ihmiset, joilla ei ole varaa turvautua yksityisiin palveluihin.

Koska myös veroja joudutaan korottamaan enemmän kuin muuten jouduttaisiin, päätyvät maksumiehiksi käytännössä kaikki suomalaiset.

Työmarkkinajärjestöt perustelevat eläkevaltaansa sillä, että ne maksavat työeläkejärjestelmän. Hyväksytään, vaikka käytännössä järjestöt eivät maksa mitään, maksumiehiä ovat palkansaajat ja yritykset.

Jos järjestöt eivät kuitenkaan pysty sopimaan tarvittavista uudistuksista, joutuvat epäonnistumisen maksumiehiksi kaikki suomalaiset, itse asiassa koko kansantalous.

Tässä tilanteessa poliittisen vallan on otettava sille kuuluvat oikeudet haltuunsa täysimääräisesti.

Hallituksen ja eduskunnan on säädettävä lait, joilla työurat aikaa myöten pitenevät ja nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle jää tilaa säilyä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaikki lääkitykselle

Johtajapulmasta tulee pitkään imagotappiota

Energiamarkkinoilla on taas nähtävissä vaaran merkkejä

Suomen monitieteisin yliopisto

Malttia pöyristymisiin

Kuopion täytyy tarkastella menojakin kriittisesti

Rasismia eivoi voittaa valehtelulla

Pääministerit ja Itämeri

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.