Takin sijasta tuli kuusi kukkaroa

Kansansadussa kissalle takki ommellut hiiri sai aikaan vain pienen kukkaron. Suomen hallitus sentään on selvinnyt hieman paremmin yli vuoden kestäneessä yrityksessään keksiä keinoja työurien pidentämiseen. Takkia ei ole onnistunut ompelemaan hallituskaan, mutta torstai-iltana syntyi peräti kuusi kukkaroa.

Hallituksen keskeisten ministereiden ja työmarkkinajärjestöjen tapaamisessa torstai-iltana sovittiin kuuden työryhmän perustamisesta. Tavoite on entinen: suomalaisten keskimääräistä eläkkeellejäämisikää pitäisi nostaa vuoteen 2025 mennessä kolmella vuodella. Sen lisäksi hallitus ja järjestöt aikovat yhdessä laatia "kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman".

Laajaan yhteiskunnalliseen yhteisymmärrykseen - konsensukseen, jos niin halutaan sanoa - pyrkiminen on arvokas asia. Suomella on hyviä kokemuksia siitä, miten yhtenäinen kansakunta on kyennyt selviytymään kriiseistä. Yhteisymmärrystä ei kuitenkaan aina saada aikaan. Joskus peli on vain vihellettävä poikki ja tehtävä ratkaisuja pienemmällä enemmistöllä.

Kävikö nyt niin, että hallituspuolueiden rohkeus lopahti vuoden päässä odottavien eduskuntavaalien vuoksi?'

Hallitus yllätti helmikuussa viime vuonna kertomalla politiikkariihensä päätteeksi eläkeiän nostamisesta nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Periaatepäätös sai palkansaajajärjestöt takajaloilleen ja hallitus joutui peräytymään. Tavoitteesta ei luovuttu, mutta keinoja keksimään perustettiin kaksi työryhmää.

Ne saivat työnsä päätökseen tänä talvena. Jukka Ahtelan johtama työryhmä esitti muutoksia työterveyshuoltoon ja eräitä muita keinoja, joilla työssäjaksamista voitaisiin parantaa. Sen sijaan Jukka Rantalan työryhmän työ kariutui erimielisyyksiin muun muassa ns. työeläkeputken poistamisesta.

Hallitus pyysi arviot työryhmien työstä kotimaisilta tutkimuslaitoksilta ja OECD:ltä. Ristiriitaisista arvioista ei tainnut olla paljon apua. Nyt selvitellään lisää. Joitakin tuloksia odotetaan jo ensi kesän budjettineuvotteluihin mennessä, mutta suurempia linjoja työryhmät voivat hioa syksyyn saakka.

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun 17. päivänä ensi vuonna. Ensi syksynä nykyinen hallitus tuskin enää tekee suuria ratkaisuja ainakaan siinä tapauksessa, että niistä ei vallitse täydellistä poliittista yksituumaisuutta. Näyttääkin vahvasti siltä, että nyt asetetut työryhmät valmistelevat aineistoa vaalien jälkeen käytäviin hallitusneuvotteluihin.

Ennen syksyä vaihtuu myös hallituksen vetäjä. Keskusta valitsee Matti Vanhasen seuraajan puolueen puheenjohtajaksi kesäkuussa ja pian sen jälkeen uudesta puheenjohtajasta tulee myös pääministeri. Uuden puheenjohtajan päällimmäinen huoli lienee keskustan menestys eduskuntavaaleissa, ei edessä olevien talousongelmien ratkaisu.

Nykyinen hallitus on hyvää vauhtia muuttumassa toimitusministeristöksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

EU-armeijaa pidetään hähmäisenä federalistien unelmana – Sotilaallinen yhteistyö on kuin tilkkutäkin ompelemista

Koulureppujen tarina

Tuomio puhdistaa ilmaa Puolustusvoimissa

Sateenkaariväen sanomaa ei voi enää vaientaa

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.