Talouden karu arki vähitellen valkenemassa

Valtiovarainministeriö julkisti perjantaina kokonaan oman esityksensä valtion ensi vuoden talousarvioksi. Mitään suuria yllätyksiä ministeriön verkkosivulla julkaistu esitys ei enää tarjonnut, mutta mielenkiintoisia yksityiskohtia kuitenkin. Esityksen pääkohdat valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi julkisuuteen jo aiemmin kuluneella viikolla.

Perjantaina julkaistiin myös niin sanottujen sektoriministeriöiden rahaministeriölle tekemät esitykset. Niistä käy hyvin ilmi, että Lintilän ja hänen virkamiestensä punakynä on heilunut kohtalaisen ahkerasti. Valtiovarainministeriön seulaa eivät ole läpäisseet muutamat sellaiset esitykset, joita vielä eduskuntavaalikampanjan aikoihin ja hallitusohjelmasta neuvoteltaessa tarjoiltiin julkisuuteen.

Ilmiselvää onkin, että talouden karu arki on vähitellen valkenemassa hallitukselle ja ennen pitkää myös niille äänestäjille, jotka äänestivät hallituspuolueita. Aivan kaikkeen luvattuun hyvään ei ole varaa, vaikka budjettiesitys lisääkin valtion menoja enemmän kuin talouden yleiset näkymät antaisivat myöten.

Yksi esimerkki on palkkatuki, jota erityisesti sosiaalidemokraatit ovat mainostaneet yhdeksi keinoksi nostaa työllisyysastetta. Työ- ja elinkeinoministeriö olisi halunnut, että palkkatukeen olisi osoitettu ensi vuonna 17 miljoonan euron lisäys. Lintilä esikuntineen karsi lisäyksen omassa esityksessään 10 miljoonaan. Mahdollista on, että asiasta väännetään vielä kättä koko hallituksen budjettiriihessä syyskuussa.

Pettymään joutuvat myös yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Eduskuntavaalikampanjan aikana ne saattoivat saada kuvan, että viime kaudella oppositiossa olleet vasemmistopuolueet ja vihreät olisivat valtaan päästessään sysäämässä niille kahmalokaupalla lisää rahaa. Vielä hallitusohjelmassa luvattiin, että yliopistot saisivat 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa euroa lisää perusrahoitusta. Valtiovarainministeriön esityksessä summat ovat pudonneet neljäsosaan luvatusta. Tähänkin asiaan palattaneen syyskuussa.

Pettymään eivät sen sijaan joudu puolueiden talousvastaavat. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen leikkaamaan puoluetukeen esitetään peräti 20 prosentin korotusta. Korotuksen jälkeen suoraan puolueille menevä rahamäärä (35,6 miljoonaa) ei koko budjettiin suhteutettuna ole suuri, mutta se on selkeä arvovalinta: politiikan arkea pyöritetään entistä enemmän verovaroilla.

Selvänä piilopuoluetukena voi hyvin perustein pitää ministereiden valtiosihteereiden ja erityisavustajien palkkaukseen osoitettujen määrärahojen kasvua. Ne nousevat tämän vuoden 6,5 miljoonasta eurosta 11,5 miljoonaan. Korotus on huikeat 77 prosenttia. Rahaa kuluukin, sillä ministereiden avustajien määrää on reilusti kasvatettu. Poliittisen ohjauksen volyymi kasvaa, mutta onkohan se poliittisesti viisasta?

Hallituksen budjettiriihestä syyskuussa saattaa tulla odotettua paljon kuumempi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Pihdit voisi pakata fiksumminkin

Mehevää noutopöytää seuraa kitkerä jälkiruoka

Vapauden ilot ja vastuut

Ai, että mikä kansallispuistoihin rinnastettava polkuverkosto Kuopion seudulta näyttäisi löytyvän

Korona ei ole vienyt intoa matkailla kotimaassa

Itä-Suomen vahvuus on korvien välissä

Poliittinen harkinta ei voi ohittaa säädettyjä lakeja

Tehy ja Super ottivat vastuuta

Varovaisuus paikallaan Suomen avautuessa

Toivomuksia perhejuhlien järjestäjille

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.