Talouden pakotteet sattuvat tavallisiin ihmisiin

Ukrainan äärimmilleen jännittynyt tilanne levittää varautumisen mielialaa sekä Venäjällä että Euroopassa. Tämä näkyy myös taloudessa: maanantainakin pörssit laskivat ja rupla heikentyi.

Suljettujen ovien takana ekonomistit suunnittelevat vaihtoehtoisia etenemistapoja sen varalta, että EU ottaa käyttöön uusia pakotteita Venäjää vastaan. Suomi yrittää vaikuttaa pakotteiden sisältöön niin, että toteutuessaan ne vahingoittaisivat mahdollisimman vähän omaa talouttamme.

Vahinkoa syntyisi joka tapauksessa. Kymmenkunta prosenttia Suomen viennistä suuntautuu Venäjälle. Vain Baltian maat ovat meitä riippuvaisempia Venäjän ostoista.

Tuonnin suhteen Suomi on vielä vientiäkin tiukemmin sidoksissa Venäjään. Puolet kaikesta käytettävästä energiasta ja 18 prosenttia koko tuonnin arvosta tulee idästä.

Venäjä on uhannut vastata EU:n pakotteisiin omilla rajoituksillaan. Vaikka tilanne on nyt aivan toinen kuin edellisessä idänkaupan kriisissä, vaikeudet muistuttavat, miten tärkeää Suomelle on säilyttää viennin ja tuonnin monipuolisuus. Suuri riippuvuus yhdestä kumppanista voi käydä kalliiksi.

Samaa läksyä opetellaan myös muualla Euroopan unionissa. Venäjä on USA:n ja Kiinan jälkeen EU:n kolmanneksi tärkein kauppakumppani.

Itäisen Euroopan maat sekä Saksa ja Italia ovat rakentaneet merkittävän osan energiahuollostaan Venäjältä tulevien maakaasuputkien varaan. Kun kaasu virtaa suoraan kotitalouksiin, sitä on vaikea korvata nopeasti muilla energiamuodoilla.

Venäjä on taloudellisesti vähintään yhtä riippuvainen Euroopasta kuin Eurooppa Venäjästä. Kaksi kolmannesta Venäjän vientituloista tulee öljystä ja kaasusta. Energia on rahasampo, joka pitää muutoin huteran talouden pyörät vauhdissa.

Vaikka EU ja Venäjä alkaisivat nokitella taloudellisilla pakotteilla, energiakauppaa tuskin hevin kytketään niiden piiriin. Ukraina on silti repinyt luottamukseen niin syvän särön, että pitkällä aikavälillä molempien energiapolitiikka muuttuu.

Venäjä suuntaa Aasiaan päin. Keski-Euroopassa panostetaan aurinkoon ja tuuleen, mutta myös omien liuskekaasuvarojen käyttöä arvioidaan uudelleen. Suomen strategisen energiahuollon kannalta keskeistä on saada pian ratkaisu nesteytetyn maakaasun terminaalin sekä Suomenlahden alitse Viroon suunnitellun kaasuputken rakentamisesta.

Globaalin talouden maailmassa liikkumisen, kaupan ja rahaliikenteen rajoitukset ovat yksi sodankäynnin muoto. Samoin kuin perinteinen sodankäynti, myös taloudellinen sota vahingoittaa molempia osapuolia ja saattaa johtaa yllättäviin, ennakoimattomiin seurauksiin.

Pohjimmiltaan taloudellisten aseiden käytön seuraukset kohdistuvat aina siviileihin, tavalliseen kansaan. Siksi näennäisen siisti kansainvälisten suhteiden kiristäminen johtaa usein verenvuodatukseen.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.