Talouskasvua puusta

Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuun lopulla kantansa EU:n metsästrategiaan. Vuonna 2011 alkanut prosessi uuden metsästrategian laatimiseksi on näin tullut päätökseen neljän vuoden työn jälkeen.

Metsäteollisuus ry ja MTK ovat vaikuttaneet alusta lähtien yhdessä strategian valmisteluun. Suomalaisilla metsänomistajilla ja teollisuudella on ollut selvä yhteinen tavoite metsien käyttöä ohjaavalle strategialle: metsien kestävän ja kasvavan talouskäytön ja biotalouden kehityksen turvaaminen.

Voimien yhdistäminen on kannattanut, sillä lopputulosta voi pitää vähintäänkin kohtuullisena ellei jopa hyvänä.

EU:n metsästrategia sisältää varsin tasapainoisen näkökulman metsiin sekä niihin liittyviin tavoitteisiin ja arvoihin. Se ottaa huomioon kestävän metsätalouden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset elementit.

Uusi strategia on edelliseen verrattuna kuitenkin elinkeinomyönteisempi ja nostaa selvästi esiin myös metsien talouskäytön merkityksen. Tämä on usein unohtunut Brysselissä metsäasioista puhuttaessa.

Strategia on luonnollisesti monien kompromissien summa. EU:ssa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, eikä strategia sido jäsenmaita oikeudellisesti.

Siihen sekä parlamentin ja jäsenvaltioiden antamiin kantoihin kuitenkin viitataan, kun EU:ssa jatkossa pohditaan biotaloutta, ympäristöä, energiaa ja maaseudun kehittämistä koskevia poliittisia linjauksia ja uutta lainsäädäntöä.

Viime vuonna valittujen uuden komission ja Euroopan parlamentin myötä strategiaa voi pitää seuraavat 4,5 vuotta istuvien päättäjien metsäpoliittisena tahdonilmauksena.

Strategian kirjaukset tukevat uuden komission päätavoitteita, eli talouskasvun, työllisyyden ja eurooppalaisten investointien edistämistä.

Parhaassa tapauksessa metsästrategia nähdään EU:ssa metsäsektorin konkreettisena työkaluna näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Strategiassa on otettu hyvin huomioon puupohjaisen biotalouden kasvun edellytykset. Muiden metsiin vaikuttavien politiikkojen laadinnassa ja päätöksenteossa on edelleen tärkeää tuoda esille metsien, metsänomistajuuden ja koko metsäsektorin erilainen merkitys eri jäsenmaissa.

Suomen kannalta tämä on erityisen tärkeää, sillä vihreän kullan maana hyvinvointimme perustuu jatkossakin metsiin.

Mitä metsästrategia sitten tarkoittaa Suomelle? Suomalaisille metsänomistajille ja metsäteollisuudelle tärkeitä asioita ovat kirjaukset metsien ja puun käytön positiivisista ilmastovaikutuksista, puun kestävän käytön lisäämisestä, työpaikoista, metsiin pohjautuvista elinkeinoista ja niiden merkityksestä erityisesti maaseutualueiden hyvinvoinnille.

Näin se antaa paljon painoarvoa metsien keskeiselle roolille biotalouden rakentamisessa. Vaikka EU:n metsästrategiassa ei ole samanlaisia konkreettisia kirjauksia puupohjaisen biotalouden työpaikoista ja liikevaihdosta kuin esimerkiksi Suomen biotalousstrategiassa, suunta EU:ssakin on ehdottomasti oikea ja Suomelle tärkeä.

Suomalainen metsäteollisuus on hiljan ilmoittanut miljardiluokan investoinneista, joten metsien kestävään hyödyntämiseen pohjautuvan biotalouden merkityksen voi meillä vain olettaa kasvavan. Samaa toivoo Suomen tuleva hallituskin.

Investointien myötä kotimaisen puun käytön odotetaan kasvavan nykyisestä yli viidenneksellä uudelle ennätystasolle.

Kasvava puunkäyttö heijastuu kotimaiseen puukauppaan ja vaikuttaa positiivisesti metsänomistajien ja maaseutualueiden hyvinvointiin tuoden samalla työtä tuhansille suomalaisille.

Kasvavat hakkuut edellyttävät metsien kestävää ja monipuolista käyttöä, joka ottaa taloudellisen kestävyyden lisäksi huomioon metsiin liittyvät ekologiset ja sosiaaliset kysymykset.

Kokonaisvaltainen tarkastelu luo edellytykset metsien ja ihmisten hyvinvoinnille sekä koko metsäsektorin menestykselle.

Suomen metsäsektorilla on siis paljon annettavaa EU:n metsästrategian tavoitteiden saavuttamisessa, jos Brysselin päättäjät niin haluavat. Kyse on nimenomaan tahdosta, sillä lainsäädännöstä poiketen mitään pakkoa strategian konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole.

Tämä on toisaalta ollut myös nykyisen – ja mahdollisesti myös tulevan – metsästrategian kompastuskivi. Paljon on ollut puhetta, mutta kovin vähän konkreettisia tekoja. Tämän toivoisi nyt muuttuvan, jotta puupohjainen biotalous saataisiin todelliseen nousuun. Ainakin Suomi on tässä jälleen kerran mallioppilaana, tällä kertaa tosin täysin omasta tahdostamme.

Metsästrategian toimeenpanossa yhteistyö komission ja jäsenvaltioiden välillä on erittäin tärkeää, koska metsien merkitys vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Lisäksi aito yhteistyö sidosryhmien kanssa edistää toimeenpanoa.

Suomessa on perinteisesti suhtauduttu nuivasti Brysselin päätäntävaltaan metsäasioissa. Syynä on usein ollut, että Brysselin tavoitteet eivät ole olleet linjassa kansallisten tavoitteiden kanssa. Metsiin liittyvä elinkeino- ja työllisyysnäkökulma kiinnostavat sitä vähemmän, mitä kauemmaksi Suomesta siirrytään. Metsästrategia kyseenalaistaa osaltaan tätä näkemystä.

Toimeenpanon käynnistyessä hiljalleen on hyvä miettiä, olisiko aika siirtyä siilipuolustuksesta puupohjaista biotaloutta edistävään hyökkäykseen. Metsäteollisuus ja metsänomistajat ovat jo käärineet hihansa ja ryhtyneet töihin. Työtä riittää koko metsäsektorille sekä Brysselissä että Suomessa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.