Talvivaarasta vaara ja hyöty

Rikkihappoinen kiista Talvivaarasta kuohuu. Yrityssaneerauksen selvitysmies Pekka Jaatinen kertoi tiistaina, että kansainväliseltä yhtiöltä on tiedossa ainakin 150 miljoonaa euroa uuteen perustettavaan yhtiöön. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) korostaa, että kiinnostusta on, mutta homma on vielä alkuvaiheessaan.

Pörssiyhtiö Talvivaaran tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo pantiin konkurssiin yli viikko sitten. Se vastasi kaivoksen käytännön töistä. Valtion omistajaohjausyksikön päällikkö Eero Heliövaara kummastelee, miksei pörssiyhtiö Talvivaaraa ole haettu konkurssiin.

Hän arvioi tiistaina Helsingin Sanomissa, että Talvivaaraan tarvitaan uudet johtajat, jotta ”nämä yhteiskunnalle vahinkoa aiheuttaneet” saadaan sivuun. Hänestä Talvivaaran omistajaksi täytyisi saada kansainvälinen yhtiö tai sijoittaja, joka ottaisi yhtiön hallintaansa valtion kanssa.

Luontoväen mielestä Talvivaara olisi pitänyt kaataa jo vuonna 2013. Mielipide on kuitenkin vain mielipide – konkurssia voi hakea vain pörssiyhtiö Talvivaara tai sen velkoja.

Talvivaaran ympäristöuhka huolestuttaa Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Yksi toimivan kaivosyhtiön tavoitteita on varmistaa kaivos- ja allasrakenteiden turvallisuus. Kiistojen pitäisikin olla äkkiä ohi. Vaikka aluksi oli kiintoisaa puntaroida käsitysten oivaltavuutta ja henkistä laatua, nyt tarvitaan tosiasioita. Mitä paremmin ne kootaan ja esitetään päättäjille ja piensijoittajille, sitä tehokkaampi on tarvittava pelastusohjelma.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on aloitettu selvitys siitä, miten Talvivaara Sotkamon konkurssi vaikuttaa aluetalouteen. Instituutti laskee, että mikäli kaivoksen toimintaa voidaan jatkaa, kaivos kohentaisi Kainuun työllisyyttä vuosittain keskimäärin 207 henkilötyövuodella ja 41 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2020. Luvut edellyttävät, että nikkeliä tuotettaisiin vuodessa 30 000 tonnia.

Outokummussa sijaitsevan GTK Mintecin osaaminen on tärkeää, kun halutaan parantaa Talvivaaran rikastusta ja sen valvontaa. GTK Mintec on Euroopan ainoa malmien rikastamista tutkiva laboratorio ja koetehdas. Asiakkaina ovat lukuisat johtavat kaivosyritykset, jotka tuovat tutkittaviksi näytteitä maailmalta.

Olennaista on kaivosvesien turvallisuus. Geologian tutkimuskeskus on aloittanut läheisessä kumppanuudessa Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen, ammattikorkeakoulu Savonian, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Teknologian tutkimuskeskuksen kanssa ison tutkimusohjelman, johon on koottu parasta tietotaitoa kaivosvesiin liittyvän turvallisuuden lisäämiseksi. Itä-Suomen yliopistoon on perustettu vesiasioihin keskittyvä tutkimusprofessuuri.

Pyrkimyksenä on tuottaa tietoa ja ympäristöystävällisempää tekniikkaa kaivoksille ja kaupallisia sovelluksia maamme yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Uusien vedenpuhdistusteknologioiden kehittäminen on ohjelmassa.

Tarvitaanko muuta? Kyllä. Itä-Suomen herätys! Olemme liiaksi juuttuneet perinteeseen ja vanhan kunnioittavaan toistoon. Enää ei pitäisi epäröidä kehua ja myydä osaamistamme maailmalle. Kun tuloksia tulee, ne pitää lyödä rahoiksi.

Ilman turmeltumatonta luontoa ei ole ihmistäkään. Siksi kaikilla olisi myös syytä ymmärtää opetus ammoisilta ajoilta:

”Etkö ole huomannut, kuinka Jumala lähettää vettä taivaasta ja johtaa sen lähteisiin maan sisään?”

Kirjoittaja on taloustoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.