Tarkkaile Saksaa

Saksan oikeistohallituksen päätös ydinvoimasta luopumisesta vuoteen 2022 mennessä on vaikutuksiltaan monta kertaa merkittävämpi kuin Portugalin tai Kreikan talousongelmat ja niiden hoitaminen.

Liittokansleri Angela Merkelin hallitus taipui Saksan äänekkään ydinvoimavastaisen liikkeen edessä ja pyörsi viime vuonna tekemänsä päätöksen, jonka mukaan viimeiset nyt käytössä olevat ydinvoimalat olisi suljettu vasta 2030-luvun puolivälissä.

Saksa on tuottanut ydinvoimalla vajaan viidenneksen sähköstään. Jos kaikki seitsemäntoista ydinreaktoria todella suljetaan vuosikymmenen kuluessa, on Saksan pakko turvautua erityisesti kivihiilen lisäämiseen sekä sähkön tuontiin muista maista. Käytännössä tämä merkitsee myös ydinsähkön tuontia Ranskasta, Ruotsista ja Suomesta.

Saksa on siis toistamassa Itävallan politiikkaa. Itävallassa rakennettiin 1970-luvun lopulla täysin valmiiksi Zwentendorfin ydinvoimala, jota ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön. Asiasta järjestettiin kansanäänestys, jossa niukka enemmistö, 50,47 prosenttia äänesti ydinvoimalan käyttöönottoa vastaan.

Tuloksena oli, että Itävallan oli pakko tuoda ydinsähköä Sveitsistä ja aivan rajansa pinnasta, nykyisestä Slovakiasta.

Euroopan sodanjälkeisen talouden vahvin veturi Saksa on ajautumassa energiataloutensa osalta kovaa vauhtia riippuvaiseksi Venäjästä, muista EU-maista sekä kivihiilen tuottajista ympäri maailmaa.

Tuontiraaka-aineista riippuvaiset maat, kuten Etelä-Korea menestyvät erityisesti osaamisellaan. Mutta Saksa on vahva perinteisen teollisuuden maa. Kykeneekö se muuttamaan energiasta riippuvaista tuotantorakennettaan kymmenessä vuodessa niin, että runsaasti sähköä käyttävä teollisuus menestyy edelleen? Haasteita riittää.

Merkelin hallituksen päätös johtui täysin Saksan sisäpoliittisesta tilanteesta. Jyrkän ydinvoimavastaiset sosialidemokraatit ja vihreät ovat aiheuttaneet paikallisvaaleissa oikeistolle murskatappioita viime aikoina. Hallituksen päätös on yritys pitää kiinni vallasta myös seuraavien liittopäivävaalien jälkeen.

Kysyntää kattiloille Saksan päätös merkitsee toteutuessaan lopullista iskua EU:n ja maailmanlaajuisille ilmastotavoitteille. Ne haihtuvat sananmukaisesti savuna ilmaan. Japanin ydinvoimalaonnettomuus ja Saksan päätös ovat jo johtaneet siihen, että kivihiilivoimaloiden suunnittelu on kiivaassa käynnissä ympäri maailmaa.

Tilanne avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti kattilateollisuudelle. Toivottavasti tämä näkyy myös Suomessa ja Savossa, erityisesti Varkaudessa, joka on kokenut kovia metsäteollisuuden alasajossa.

Saksan päätös on jo nostanut sähkön hintaa Euroopassa, myös Suomessa. Ilmastotavoitteiden lisäksi ongelmiin on joutumassa myös päästökauppajärjestelmä. EU on kasaamassa itselleen suuria ongelmia toteuttamalla järjestelmää, josta muu maailma ei välitä mitään.

Kiina ja muut nopeasti kasvavat talousmahdit tuottavat energiaa kasvavaan tarpeeseensa kaikilla menetelmillä, yhä enemmän myös kivihiilellä. Suhtautuminen ydinvoimaan, päästökaupan ongelmat, Välimeren maiden talouskriisit ja kansallisten etujen korostuminen hajottavat Euroopan Unionia sisältä päin hitaasti, mutta varmasti.

Uhka Euroopalle Euroopan historia opettaa, että Saksan heikentyminen nostaa maassa ennemmin tai myöhemmin valtaan kansallismielisiä voimia. Saksan kansa on jostakin syystä altis sopeutumaan yhdenmukaiseen vahvaan mielipiteeseen, jonka joku tai jotkut johtohahmot määrittelevät.

Ydinvoiman vastustajat ovat nyt saaneet Saksan kansan liikkeelle. Mitä seuraavaksi? Kuinka kauan Saksan kansa haluaa maksaa Ranskan maatalouden ylijäämiä EU:n kautta? Miten kauan Saksan kansa hyväksyy sen, että maa tulee entistä riippuvaiseksi Venäjän kaasusta ja muista energialähteistä?

Saksan politiikan käänteitä kannattaa seurata tarkasti. Heikko hallitus on Saksassa aina ollut oire vakavista ongelmista, joihin kansa reagoi. Kansalliset kysymykset ja niihin tukeutuvat puolueet ovat nousussa ympäri Eurooppaa.

Kuinka kauan esimerkiksi Suomessa hyväksytään se, että maaperässämme on energiaa enemmän kuin Norjalla öljyä ja kaasua, mutta osa omista poliitikoistamme on ottanut elämäntehtäväkseen estää omien energiavarojemme käyttämisen.

Perussuomalaisten nousu Suomessa ja vastaavien kansallismielisten puolueiden kannatuksen kasvu ympäri Eurooppaa on oire siitä, että heikot hallitukset ja johtajat eivät ole löytäneet Saksan liittokansleri Helmut Kohlin ja Ranskan presidentti Francois Mitterrandin jälkeen yhteistä eurooppalaista linjaa.

Merkel on menettänyt otteensa Saksassa. Presidentti Nicolas Sarkozy on heikoilla Ranskassa.

Suomeen kasataan hallitusta, jonka sisäiset ristiriidat johtavat käytännössä neljän vuoden hallitusneuvotteluihin, sillä enemmistöön eduskunnassa tarvitaan monta puoluetta.

Sisäisesti heikko hallitus on pahinta myrkkyä, jota maamme nyt tarvitsee, kun vaikeita päätöksiä on edessä. Eino Leinon runo "Kun kello seisoo" on ajankohtaisempi kuin pitkiin aikoihin.

Kirjoittaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.