Tasainen mahtimies

Useimmissa sanomalehdissä julkaistiin perjantaina uutinen SAK:laisen ammattiliiton AKT:n puheenjohtajaehdokkaista. Liitto etsii uutta puheenjohtajaa kesällä potkut saaneen Timo Rädyn tilalle.

Hakijoita puheenjohtajaksi on kaikkiaan kuusi, mutta vaalia valmisteleva työryhmä seuloi loppusuoralle heistä vain kaksi. AKT:n marraskuussa koolla olevan valtuuston pitäisi työryhmän mielestä valita uudeksi puheenjohtajaksi joko SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm tai Työväen sivistysliiton hallintopäällikkö Marko Piirainen.

Vaikka uutinen useimmissa sanomalehdissä julkaistiin, se ei ollut mikään suuri uutinen. Tässä lehdessä uutinen julkaistiin sivun ns. ylähyllyllä eli sitä ei arvioitu kovin tärkeäksi.

Näin arvioitiin ensiksikin sen vuoksi, että Bergholm ja Piirainen ovat suurelle yleisölle tuntemattomia henkilöitä. Suurempi syy kuitenkin on, että yksittäisten ammattiliittojen puheenjohtajavaalit eivät tänä päivänä ylipäänsä ole suuria uutisia.

Toisin oli 1983, kun muuan Per-Erik Lundh valittiin SAK:laisen metalliliiton puheenjohtajaksi. Silloin ei valittu vain yhden ammattiliiton puheenjohtajaa, vaan päättäjä, jonka toiminnalla ja ratkaisuilla oli suuri vaikutus koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

Vain kansakoulun käyneestä porvoolaisen yksinhuoltajaäidin pojasta tuli merkittävä vallankäyttäjä. Halutessaan hän pystyi haastamaan hallituksen ja presidentin, työnantajien patruunoista puhumattakaan.

Työmarkkinajärjestöjen vaikutusmahdollisuudet kasvoivat merkittävästi vuodesta 1968 alkaen. Silloin solmittiin ns. Liinamaa I -sopimus. Mukana keskitetyssä sopimuksessa olivat työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja valtio.

Alkoi ns. tulopolitiikan kausi, jolle oli ominaista voimakas konsensushakuisuus. Laajoissa tulopoliittisissa sopimuksissa ei päätetty vain palkoista ja työelämän kehittämisestä, vaan paljosta muustakin, muun muassa sosiaalipolitiikasta ja veroista.

Lundhin kaltaiset vahvojen ammattiliittojen johtajat olivat avainasemassa, kun tehtiin suuria yhteiskunnallisia ratkaisuja.

Vaikka Lundh yli kahdenkymmenen vuoden ajan olikin merkittävä yhteiskunnallinen vallankäyttäjä, hänestä ei ole tiedetty paljon. Risto Uimosen kuluneella viikolla ilmestynyt kirja Rautakoura - Per-Erik Lundh täyttää aukkoja.

Suuria paljastuksia toivovat joutuvat kuitenkin pettymään. Lundh ei ole suomalaisen ay-johtajan prototyyppi. Tasainen ja rauhallinen mies ei aktiiviaikoinaankaan ryypännyt ja rellestänyt. Siksi Uimosen kirjasta on turha etsiä meheviä tarinoita.

Kirja on Lundhin näköinen. Tärkeätkin asiat kerrotaan turhia paisuttelematta niin kuin ne menivät.

Tasaisuus ja rauhallisuus Lundhin kohdalla tarkoitti sitäkin, että hän ajoi järkähtämättä loppuun saakka ne asiat, jotka hän joutui hoitamaan tai otti hoidettavakseen. Silloin hän ei kaihtanut asettumasta vastakkain tarvittaessa kenen kanssa tahansa.

Jo SAK:n sihteerinä 1979 hän oli kaatamassa tulopoliittista ratkaisua, jonka piti olla silloisen pääministerin Kalevi Sorsan tähtihetki. Valtioneuvoston juhlahuoneistoon jo tilatut kuohuvat jäivät nauttimatta.

Toisen kerran Lundh veti maton Sorsan alta vuonna 1991, jolloin hän metalliliiton puheenjohtajana oli kaatamassa tämän johdolla neuvoteltua sopimusta palkkojen leikkaamisesta.

Samalla hän tuli kolhineeksi juuri SAK:n puheenjohtajaksi valittua Lauri Ihalaista, joka olisi sopimuksen hyväksynyt. ”Laurilla oli aluksi orientoitumisongelmia”, Lundh muistelee Uimosen kirjassa.

Niitä oli minullakin Lundhin kryptisen ilmaisun vuoksi. Kerran SAK:n käytävillä kysäisin ohi kiiruhtavalta Lundhilta oliko metalliliitolla hallituksen kokous samana päivänä.

–Kyllä ei juu, kuului Lundhin vastaus.

Mauri Liukkonen

mauri.liukkonen@savonsanomat.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Sitran hallintoneuvosto visaisen valinnan edessä

Tietokoneen naispioneerit

Internetin flunssa

Työllisyystoimet mittaavat hallituksen onnistumista

Pienetkin askeleet ovat tärkeitä Ukrainan kriisissä

Yksinkertaiset ratkaisut ovat vääriä

Hämeessä ei ollakaan hitaita

Investoida ja säästää, kas siinä Kuopion pulma

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.