Taukopaikka

Autolla tehdyillä pitkillä työmatkoilla on ajoittain pakottava tarve pysähtyä tauolle. On oiottava jalkoja, tankattava kulkupeli, käytävä kahvilla tai syömässä ja vielä mahdollisesti muilla tarpeilla.

Matkaa suunniteltaessa tauot on otettava huomioon varaamalla niille riittävästi aikaa. Mutta pulmaksi muodostuu, minne pysähtyä? Valitsenko sinivalkovihreän tai keltaoranssivalkovihreän kauppaketjun värit? Voi myös koettaa etsiä neulaa heinäsuovasta eli yksityistä ja yksilöllistä taukopaikkaa.

Kuluttajat on opetettu kaikenlaisilla korteilla ja niihin liittyvillä vaatimattomilla eduilla ja erikoistarjouksilla suorittamaan ostoksensa tiettyjen kauppaketjujen liikkeissä. Sama pätee polttoainekauppaan ja sen myötä huoltoasemilla olevaa muuta myyntiä.

Tapa on ymmärrettävä, sillä kortin käyttäjän kulutustottumuksia voi seurata ja käyttäjä sidotaan liikeuskolliseksi. Pienet ja persoonallisesti sisustetut yksityiset kahvi- ja ruokapaikat ovat hakusessa. Poikkeavalta näyttäviä polttoaineen myyntipisteitä ei liene olemassakaan - ei ainakaan Suomessa.

Erityisen silmiinpistävää on ollut vuosia jatkunut erään keltaoranssivalkovihreillä väreillä liputtavan liikennemyymäläketjun aggressiivinen leviäminen.

Se lienee vastaiskua toisen suuren ketjun yrityksille. Markkinoista on taisteltava! Taukopaikkojen markkinoita jakavat lähes yksinomaan mainitut kaksi suurta ketjua, ja heidän liiketiloilleen on kaavoitettu näyttävimmät ja kaupallisessa mielessä parhaimmat paikat.

Ihmisten kaupallinen käytös on arvioitavissa. Suurin osa meistä kuluttajista haluaa tuttua ja ympäri Suomea samalta maistuvaa vatsantäytettä ja tasalaatuista sekä yllätyksetöntä tarjontaa.

Jos palvelu on suhteellisen siedettävää, ihmiset ovat valmiita jonottamaan kahvia ja pullaa sekä viemään käyttämänsä astiat kiltisti kärryihin. Vain harvaa kuluttajaa kiinnostaa, ovatko leivonnaiset yrittäjän itsensä paistamia tai ruoka oikeaa kotiruokaa eikä pakastetuista puolivalmisteista tehtyä.

Pienyrittäjät eivät ongelman edessä lopulta voine muuta kuin vain levitellä käsiään.

Heillä ei ole samoja vaikutusmahdollisuuksia kaavoituspäätöksiin kuin isoilla ketjuilla. Tämä varmaankin siksi, että yksityistä yrittäjää pidetään ketjua epävarmempana veronmaksajana ja työllistäjänä.

Yksilöllistä palvelua ja erilaisia taukopaikkoja kaipaavalle jää se vaikein osa. On suositeltava toisille itse löytämiään, hiukan syrjässä olevia levähdyspaikkoja ja toisaalta kuulosteltava toisten löytöjä.

Tauolla on matkaajalle parhaimmillaan muutakin merkitystä kuin vain tankata ajopeli ja matkustaja. Se voi suoda levähtäjälle myös voimia antavaa esteettistä nautintoa ja uutta ajateltavaa matkalle.

Kirjoittaja on Suomen ortodoksisen kirkkokunnan Joensuun piispa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Sitran hallintoneuvosto visaisen valinnan edessä

Tietokoneen naispioneerit

Internetin flunssa

Työllisyystoimet mittaavat hallituksen onnistumista

Pienetkin askeleet ovat tärkeitä Ukrainan kriisissä

Yksinkertaiset ratkaisut ovat vääriä

Hämeessä ei ollakaan hitaita

Investoida ja säästää, kas siinä Kuopion pulma

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.