Tavallisia kavereita

Odotan, milloin internet tai Facebook lakkaavat olemasta otsikon arvoisia.

”Facebookissa yliajajaa etsinyt Harley Davidson -kuski otettiin kiinni.” ”Miesten YouTube-riita johti puukotukseen.” ”15-vuotias Facebook-murhaaja tappoi tytön 1000 euron palkkiosta.”

Esimerkkejä tältä viikolta.

Otsikkoon nostetaan erikoisia tai tapaukselle leimallisia yksityiskohtia. Jos klovninpukuinen mies särkee ikkunoita Kauppakadulla, asu todennäköisesti päätyy otsikkoon. Jos riehujalla on farkut ja verkkaritakki, ei päädy.

 

Neljän miljoonan suomalaisen käyttämä internet tai miljardin jäsenen Facebook eivät siis vielä ole tavallisia asioita. Kauanpa siihen menee. Internet alkoi yleistyä 1990-luvun puolivälissä, Facebook avautui 2004.

Nyt aikuisikään on tulossa sukupolvi, jolle internet on ollut olemassa aina. Se muuttaa arjen kokemuksia ja toimintaa, etenkin kun laite- ja sovelluskehitys tekee verkkomaailmasta kaikkialla läsnä olevan.

Meille muinaisille netti oli vielä erillinen paikka, johon mentiin.

 

Esimerkin YouTube-riita oli kännisten kinaa tietokoneesta, jolla oli tarkoitus kuunnella musiikkia. 20 vuotta sitten olisi ehkä saatu puukotus aikaan siitä, kumpi saa lukea ensiksi Savon Sanomien sarjakuvasivulta Mustanaamion.

Nuori hollantilainen Facebook-murhaaja ei käyttänyt sosiaalista mediaa vaan tavanomaisia aseita tappaakseen kavereidensa pyynnöstä itselleen vieraan tytön. Tyttö ja surmaajan värvääjät olivat riidelleet Facebookissa.

Ihmiset riitelevät juuri Facebookissa siksi, että he ovat siellä läsnä. Riidan saa yhä aikaan myös aamuyöllä nakkikioskin jonossa, jos näkee vaivan hankkiutua paikalle.

 

Tällä viikolla Ilta-Sanomien verkkolehti keräsi jutuksi lukijoidensa inhoamia Facebook-päivitysten tyyppejä. Jutun ja kommenttiketjun perusteella emme halua tuttaviemme kertovan lomistaan, lapsistaan, eläimistään, jumpistaan, syömistään tai tekemistään aterioista, sairasteluistaan, kotiaskareistaan tai säätilasta.

Inhoamme myös pelejä, musiikkilinkkien ja elämänohjeiden jakamista, englanniksi kirjoittamista, salaperäisiä vihjailuja, sydämiä ja hymiöitä, kiertoviestejä, sisäpiirijuttuja, syvällisyyttä sekä sitä että kirjoitetaan usein tai harvoin. Inhoamme erityisesti myös niitä, jotka ovat olevinaan muita parempia, koska eivät ole liittyneet Facebookiin.

Inhoamme siis ihmisiä, etenkin kavereiksi valitsemiamme.

 

Nettikaverit eivät ole kavereita erillisessä universumissa. Samoja ihmisiä ne ovat, ja puhuvat sosiaalisessa mediassa asioista, joista ihmiset puhuvat.

Moni koettaa esittää vähän fiksumpaa, ja monen ote esityksestä lipsahtelee viikonlopun aamuöinä. Niin tosielämässäkin.

Jos ärsyttää, älä kuuntele. Jos olet kerännyt vääriä kavereita, hankkiudu heistä eroon.

 

Neljällä säännöllä pärjää pitkälle. Eka sääntö on: kaveri on kaveri, paikasta tai välineestä riippumatta. Jos ei ole, ei sitten ole.

Toka sääntö on: vieraillekin pitää olla ystävällinen, ellei ole aivan erityistä syytä toimia toisin.

Kolmas sääntö on: yksinkertaista jymäytetään, netissä ja sen ulkopuolella.

Neljäs sääntö on: itseään ja maailmaa ei ole pakko ottaa täysin vakavasti. Kaikesta ei kannata vetäistä hernettä nenäänsä (yksi ärsyttävimmiksi todetuista Facebook-ilmauksista).

Kirjoittaja on Keski-Savon toimituksen esimies.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Media nopea, politiikka hidas

Enemmän lihaa ja perunaa

Jäävuoresta jää pinnan alle aikaisempaa vähemmän

Joukkoliikenteen kohtaloa on syytä pohtia laajasti

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.