Teitten hiussuonistoa uhkaa kalkkeutuminen

Tiestön kunto on viime aikoina noussut koko valtakunnassa elintärkeäksi huolenaiheeksi. Raskasta tavaraliikennettä ohjataan kiskoille, päästökuormitus vaatii karsimisen sijaan panostamaan joukkoliikenteeseen. Yhä harveneviin terveys- ja koulukeskuksiin pitää päästä joutuin ja turvallisesti jne.

Väylien hiussuonisto koostuu metsäteistä, joita uhkaa vanhenemisen kalkkeutuminen.

Sotien aikana ja joitakin vuosia rauhanteon jälkeen voimakkaasti muuttuva yhteiskunta tarvitsi liikenneväyliä niin uusille asutusalueille kuin hurjasti kasvaville teollisuustuotteille, raaka-aineille ja väestön joukkoliikenteellekin. Entiset kulkureitit, vesitiet hitaine laivoineen menettivät suuresti merkitystään. Valtion tievarojen pääosa tarvittiin pääväylien rakentamiseen ja rakentamiseen sotakorvausten ohella.

Puoli miljoonaa metsuria patikoi aamuin illoin savotoilleen ja vaati ns. tossurahaa. Se kävi kalliiksi, ja niin metsävaltio ja suuryhtiöt rakensivat vuosikausien mittaisten hakkuukeskittymien yhteyteen metsäkämppiä emäntineen ja saunoineen.

Kohta seuraava vaihe edellytti kokonaisten metsurikylien rakentamista. Konesavotoiden myötä hakkuu- ja kuljetustaksat porrastuivat 400 metrin vyöhykkeisiin. Se tuli ratkaisemaan tieverkoston tiheyden: varsiteitä tuli olla 800 metrin välein.

Asutushallitus osoitti rintamamiehille ja siirtolaisille todella kylmiä tiloja ja lisämaita tyystin kaikkea infraa vailla oleviin takametsiin, korpisoille ja rämeiköille. Yksittäiset uudisraivaajat eivät kyenneet rakentamaan kilometrien mittaisia teitä pihapiiriinsä, eivätkä lapset päässeet koulukyyteihin hoi kotvaseen.

Osara pani vauhtia rakentamiseen Sota-aikana aidot toimeenpanijat erottautuivat elämän ja kuoleman kysymysten edessä tavallisesta massasta.

Jo ennen sotia olivat poliitikot jahkailleet metsänparannustöiden - lähinnä metsäojituksen ja vajaatuottoisten kaskimaiden istutuksen - kanssa vuosikymmenen, parin ajan. Nyt pantiin vauhtia, ja jo 1948 metsäteiden rakentaminen annettiin uudeksi metsänparannustyömuodoksi ja suunnittelu- ja toteutusvastuu Tapion metsänparannuspiirille, kiitos N. A. Osaran.

Metsäautoteiden rakentaminen oli totinen haaste metsänparannuspiirien harvalukuiselle väelle. Suuria yhteishankkeita oli vaikea perustaa hajanaisen osakasmäärän vuoksi, ja vankan tien rakentaminen mies- ja hevospelissä vielä tukalampaa.

Onneksi Tapion metsänparannusosaston tievastaava metsänhoitaja Lauri Silván oli pioneerikomppanian päällikkö, joka tiesi tavoitteet ja taisi menetelmät.

Palstakohtaisten kevytrakenteisten piennarteiden idean keksi päämetsänhoitaja Kalle Järvinen. Se vaati vain ojamaiden tasoittelemisen toiselle ravipientareelle ja rummuksi riitti muoviputki kivisilmän tai puisen kolmiorummun sijaan.

Kohta myös muut teitä tarvitsevat tahot alkoivat vaatia mukaan pääsyä.

Kunnat kouluineen, palolaitoksineen ja sairaankuljetuksineen antoivat ratkaisevaa tukea suurille tieverkostoille. Ympärivuotinen teollisuuden puuhuolto vaati yhä enemmän kelirikon kestäviä ympärivuotisia väyliä. Onneksi uusia koneita, rumpu- ja siltaratkaisuita löytyi kiitettävän ripeästi ja edullisina innovaatioina.

Uusi innovaatio, kuntakohtainen tietarpeen kartoitus kolmesti kymmenen vuoden välein, syntyi sekin Kalle Järvisen mietintämyssyn alla.

Tielaitos - vanha kunnon TVH - kärsi rahapulasta, ja niin se ennakkoluulottomasti kääntyi metsänparannuspiirin puoleen uusia paikallisteitä tarvittaessa. Tällaisia maakunnan infraan oleellisesti vaikuttaneita suurhankkeita syntyikin runsaat 300 kilometriä luottamuksen ja hyvän yhteistyön ansiosta.

Pohjois-Savon yksityismaille on rakennettu viitisentuhatta kilometriä metsäteitä. Nyt on niiden kunnostuksen aika, vanhimmat alkavat olla 60 vuoden kunnioitettavassa iässä.

Kirjoittaja on kuopiolainen ylimetsänhoitaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.