Tekijöille olisi langetettava entistä kovemmat tuomiot

Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan muutoksia raiskausrikosten lainsäädäntöön. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoi asiasta Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula) raiskausrikoksia käsittelevän tutkimuksen julkistamistilaisuudessa viime viikolla.

Valmistelutyölle on syytä toivottaa menestystä, sillä rangaistuskäytännöt vaihtelevat eri puolilla maata. Samasta rikoksesta voidaan käräjäoikeuksissa tuomita merkittävästi toisistaan poikkeavia rangaistuksia.

Hovioikeuksissa tuomiot tulisi tasata, eli muuttaa niitä tarvittaessa ankarampaan tai lievempään suuntaan lain henkeä tulkiten. Myös hovioikeuksien raiskaustuomiot aiheuttavat usein ihmettelyä. Tuomioiden erilaisuus on aiheuttanut hämmennystä kansalaisten keskuudessa ja monet kokevat, että raiskaajat pääsevät liian helpolla.

Voimassa olevan lainsäädännön perusteella raiskaaja voidaan tuomita pakottamisesta sukupuoliyhteyteen, raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta. Ensin mainitusta rikoksesta langetetaan lievin tuomio.

Henriksson kertoi, että Optulan selvityksen pohjalta on syytä kriittisesti arvioida nykylainsäädäntöä ja esimerkiksi sitä, onko rajanveto sukupuoliyhteyteen pakottamisen ja raiskauksen välillä oikea.

Henriksson väläyttää jopa Ruotsin mallia, jossa vähäinenkin väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen luokitellaan raiskaukseksi. Hänen kantansa ennakoinee rangaistuskäytännön koventamista. Ministeri on oikeassa; raiskauksia ei yksinkertaisesti pidä sietää ja rangaistus tulee langettaa jo uhkauksestakin.

Oikeusministeri kiinnitti huomiota myös toiseen kipeään kohtaan: raiskausrikosten uhreille tuomittujen korvausten taso on alhainen. Uhreille jää yleensä näistä teoista jonkinasteiset pysyvät vammat. Tekijä olisikin aina tuomittava tuntuviin korvauksiin, joiden avulla uhri saisi erilaista hoitoa.

Raiskausrikosten määrä on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Luvut voivat kuitenkin olla tilastollisia harhoja, sillä viime vuosina uhrit ja heidän läheisensä ilmoittavat raiskauksista entistä herkemmin.

Suurin osa raiskauksista tapahtuu tuttujen välillä. Niitä on tapahtunut esimerkiksi seurustelusuhteessa ja parisuhteessa, mutta seksuaalisista väkivallanteoista on eri syistä vaiettu. Ajat ovat nyt muuttuneet. Yhteiskunta kannustaa uhreja sekä heidän lähipiirejään kertomaan raiskauksista ja pedofiliatapauksista viranomaisille.

Toinen tekijä on viime kesäkuussa voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa on kaikissa tilanteissa raiskaus. Ajattelutavan ja lainmuutokset heijastuvat selkeästi myös tilastoihin.

Raiskaus ja pedofilia ovat rikosmuodoista alhaisimpia ja törkeimpiä. Uhrien tulisi aina ilmoittaa seksuaalisesta väkivallasta poliisille tai terveysviranomaisille. Eduskunnan ja oikeuslaitoksen tulisi pitää huolta siitä, että raiskaajat tuomitaan kovimman mukaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.