Teot ratkaisevat

Hallitusohjelma lupaa parantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja lisätä kansainvälistä huippuosaamista. Tavoitteena on myös osaamistasoltaan alueellisesti vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakoulukokonaisuudet.

Ohjelma lupaa lisää voimavaroja yliopistoille. Paljon julkista keskustelua on herättänyt hallitusohjelman lupaama innovaatioyliopisto. Hanke onkin saanut lentävän lähdön, ja siitä on tullut paitsi elinkeinoelämän myös median lempilapsi.

Hallitus on myös käynnistänyt yliopistojen taloudellisen ja hallinnollinen aseman muutoksen, jota yliopistot ovat vuosia toivoneet.

Yliopistojen rakenteellisessa kehittämisessä on kolme kansallista kärkihanketta: Innovaatioyliopisto pääkaupunkiseudulla, Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun tiivistyvä yhteistyö ja Itä-Suomen yliopisto. Itä-Suomen yliopiston toiminta käynnistyy vuonna 2010, ja siitä tulee lähtökohtaisesti yksi vahvimmista ja monialaisimmista yliopistoista maassamme.

Merkille pantavaa on, että Itä-Suomen yliopiston tieteellisen julkaisutoiminnan kansainvälinen läpäisevyys ylittää reilusti tulevan Innovaatioyliopiston vastaavat saavutukset.

Yliopistoistamme tulee julkioikeudellisia laitoksia.

Alkuvaiheessa innovaatioyliopiston on tarkoitus olla ainoa säätiöpohjainen yliopisto maassamme. Sille on luvattu paitsi merkittävä peruspääoma, puhutaan jopa 700 miljoonasta eurosta, myös toimintarahoituksen kaksinkertaistaminen noin 170 miljoonasta 340 miljoonaan euroon.

Moni kysyykin ihmetellen, onko järkevää laittaa kaikkia munia samaan koriin kehitettäessä yliopistolaitostamme entistä kilpailukykyisemmäksi. Edustaahan Innovaatioyliopisto vain 12 prosenttia koko yliopistolaitoksestamme.

Joka yliopistossa innovoidaan

Investoimista tulevaan Innovaatioyliopistoon pidetään kansallisesti tärkeänä tehtävänä.

Mutta ei pidä unohtaa pääkaupunkisedun ulkopuolista Suomea ja sen vahvaa yliopistolaitosta. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen toimintaedellytykset ja kehittämismahdollisuudet tulee turvata.

Kansallinen tehtävämme on kehittää innovaatiojärjestelmäämme, jonka moottorin muodostavat tutkimusintensiiviset yliopistomme maamme eri osissa. Monitahtinen kone hyrrää aivan eri tavalla kuin entinen kaksitahtinen.

Yliopistoissamme seurataan erityisellä tarkkuudella valtiovallan tulevia linjauksia. Tärkeää on turvata yliopistojen toiminnan rahoitus ottaen huomioon kustannustason nousu. Tähän valtiovalta on myös sitoutunut.

Mutta miten turvataan tulevien "liikelaitosyliopistojen" peruspääoma ja vakavaraisuus? Ovatko tässä kaikki yliopistot samalla lähtöviivalla? Säätiöpohjainen innovaatioyliopisto on oma lukunsa. Satojen miljoonien eurojen peruspääomalla saadaan myös tuottoa, jolla tuetaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä.

Terve kilpailu uhkaa kadota

Helsingin yliopistolla ja Åbo Akademilla ovat omat rahastonsa, jotka asettavat nämä kaksi yliopistoa etulyöntiasemaan muihin yliopistoihin nähden; muilla ei ole merkittävää peruspääomaan siirtyvää omaisuutta.

Kun Innovaatioyliopiston toimintaedellytykset joka tapauksessa hallitusohjelman mukaisesti turvataan ja Helsingin yliopisto on jo oman historiansa, kokonsa ja omaisuutensa vuoksi erillisasemassa, nähtävissä on pääkaupunkiseudun yliopistojen erityisaseman vahvistuminen.

Ollaanko luopumassa terveestä kilpailusta?

Tehtävät linjaukset voivat vaikuttaa myös maamme sisäiseen rekrytointiin. Parhaat tutkijat ja opiskelijat valitsevat yliopistonsa entistä useammin sen tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi. Kansallinen kilpailutilanne saattaa vääristyä, ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisista yliopistoista voi tulla farmiyliopistoja, joista huiput rekrytoidaan pääkaupunkiseudulle.

Voi kysyä, kenen etuja ollaan tässä skenaariossa ajamassa?

Tasapuolinen kohtelu kaikille

Miten sitten on tarkoitus pääomittaa muut yliopistomme?

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan joulukuisen linjauksen mukaisesti yliopistokiinteistöjä ollaan siirtämässä kiinteistöyhtiöihin, joiden osakkeita jaettaisiin yliopistojen taseisiin.

Ongelma tässä on se, että nämä kiinteistöt eivät tuota. Ne eivät ole likvidiä pääomaa. Lisäksi usean yliopiston omistamat kiinteistöyhtiöt voivat olla vaikeasti johdettavissa, eikä historiallisista syistä omaisuus jakaudu edes oikeuden mukaisesti.

Esimerkiksi Kuopion yliopisto sijaitsee kaupungin valtiolle aikanaan lahjoittamilla mailla. Rakentamaton maaomaisuus voi olla likvidiä, sillä on todellinen arvo. On vaikea hyväksyä esimerkiksi tätä maaomaisuutta koskevien päätösten siirtymistä Itä-Suomen yliopiston päätöksenteon ulkopuolella.

Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman muuttuessa yliopistoja tulee kohdella tasapuolisesti. Kaikkien tulisi olla samalla lähtöviivalla.

Pääomittamiseen yliopistot tarvitsevat myös riihikuivaa rahaa valtiovallalta. Jos sitä löytyy Innovaatioyliopistoon, tulee sitä löytyä myös muille. Oikeudenmukaisuus on suomalaisten perusarvoja. Maksuvalmiuden edellyttämä käyttöpääoman tarve on laskettavissa.

On puhuttu myös yliopistojen siirtyvien määrärahojen sitomisesta peruspääomaan. Ajatus ei ole realistinen. Siirtyvät määrärahat ovat useimmiten sidottuja pitkäkestoisiin tutkimusprojekteihin ja suuriin laiteinvestointeihin. Samaa rahaa voi käyttää vain kerran.

Yliopistojen taloudellisen aseman muuttuminen edellyttää valtiovallalta rohkeutta ottaa haaste vastaan. Silmänkääntötempuilla emme kehitä innovaatiojärjestelmäämme. Eikä tässä kehittämistyössä saa olla lempilapsia.

Yliopistojen kehittäminen edellyttää kansallista strategiaa. Konsulit valvokoot, että teot eivät jää kehäkolmosen sisäpuolelle.

Kirjoittaja on Kuopion yliopiston rehtori.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Lumesta tuli ympäristöpulma Helsingille

Eduskunta kompuroi tiedustelulakien kanssa

Hankkeet vivuttavat kehitystä

Kriisinhallintakeskuksen siirto paljasti politiikan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.