Tervettä kasvua

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi toukokuun lopussa Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian. Se on jatkoa vuonna 2012 julkaistulle selvitykselle ”Terveysteknologia ja lääketutkimus Suomen kasvun tukijalkana”.

Selvityksessä todettiin, että Suomessa on terveysalalla erittäin vahvaa osaamista, jota ei kuitenkaan saada tällä hetkellä täysin hyödynnettyä kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Strategian mukaan alan yksityinen tutkimustoiminta olisi kasvatettavissa 2,5-kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä tiivistämällä yhteistyötä ja luomalla yhteinen toimintaohjelma, joka merkittävästi lisäisi myös terveysalan kaupallista potentiaalia.

Merkittävää strategiassa on, että se on laadittu kolmen ministeriön (TEM, STM, OKM), Tekesin ja Suomen Akatemian toimesta yhteistyössä tutkimus- ja innovaatiorahoittajien sekä terveysalan toimijoiden kanssa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun terveysalaa on tarkasteltu näin laajassa yhteistyössä elinkeinoelämän kasvun ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Tähän saakka terveyssektoria on pidetty yhteiskunnan kannalta lähinnä vain menoeränä, ei taloudellisen kasvun alustana.

Strategiassa on esitetty tiekartta eli keskeiset toimenpiteet terveysalan innovaatioekosysteemin kehittämiseksi. Ensimmäisenä toimenpiteenä esitetään, että yliopistot ja yliopistosairaalakaupungit laativat toimintasuunnitelmat tutkimus- ja innovaatioekosysteemien sekä siihen liittyvän yritysyhteistyön kehittämiseksi.

Myös yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden profiileja ja tutkimuksen painopisteitä pitää vahvistaa ja rakentaa maahan kansallisesti kattavat ja toisiaan täydentävät osaamisverkostot.

Tavoitteena on muun muassa alan ulkomaisten investointien houkutteleminen (Team Finland Health). Se ei onnistu keskinäisen nurkkakuntaisen kilpailun kautta, vaan verkottamalla valtakunnan paras osaaminen.

Viime keväänä uusittu Itä-Suomen yliopiston strategia kattaa toiminnan suuntaviivat vuoteen 2020 saakka. Tunnistimme neljä maailmanlaajuista haastetta, joihin voimme tutkimuksellamme ja koulutuksellamme hakea ratkaisuja.

Yksi niistä on ”ikääntyminen, elintavat ja terveys”. Kokonaisuuteen on nimetty joukko vahvoja tutkimusalueita, jotka profiloivat tutkimuksemme kärjet ja niiden ympärille syntyvät monitieteiset kokonaisuudet. Nämä alueet ovat kardiovaskulaariset ja metaboliset sairaudet, neurotieteet, translationaalinen syöpätutkimus sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Yliopisto on terveysalan vahvuutensa tunnistanut, nyt pitää vielä aiempaa vahvemmin löytää yhteiset toimintalinjat myös KYSin ja kaupungin kanssa. Yliopiston ja sairaalan tehtäviin kuuluvat tutkimus- ja kehitysympäristöjen luominen. Kaupungin tehtävänä on luoda hyvä innovaatioekosysteemi tutkimustulosten hyödyntämiselle.

Meillä on kaikki mahdollisuudet ottaa vahvuusaloillamme valtakunnassa johtava rooli. Ja se kannattaa tehdä, koska terveys laajassa merkityksessä on alueen ehdotonta osaamishuippua.

Yliopistolla on vahvat lääketieteen ja farmasian koulutus- ja tutkimusyksiköt, ja myös hoitotieteet ja muut terveystieteet edustavat maan kärkeä. KYS kuuluu maan eturivin sairaaloihin niin tutkimus- kuin hoitotoimintansa osalta.

Tähän kun vielä liitetään näitä tukevat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset osaamisalueet, on koossa yksi johtavista terveystieteellisistä keskittymistä Suomessa.

Alueellisesti asiaa olisi kuitenkin katsottava vielä laajemmin koko keskisen Suomen näkökulmasta. Kuten Seppo Kääriäinenkin on esittänyt (Savon Sanomat 22.4.), Kuopion ja Joensuun kannattaisi rakentaa yhteistyöhönsä kolmatta jalkaa, nimittäin Jyväskylää ja Keski-Suomea. Näin saataisiin riittävän kilpailukykyinen aluekokonaisuus pääkaupunkiseutua ja muita metropolikeskittymiä vastaan.

Kääriäinen on huolissaan Helsingin metropolialueelle kasautuvan elinkeinoelämän, asutuksen ja osaamisen noususta liian hallitsevaan rooliin. Tämän keskittymisen hillitsemiseksi ja oman elinvoimaisuutemme takaamiseksi on meidän fokusoitava omaa toimintaamme ja haettava vahvaa yhteistyötä alueellisesti ja kansallisesti.

Meidän tulee verkottua ilman pelkoja myös kansallisesti muiden vahvojen lääke- ja terveystieteellisten keskittymien, Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kanssa. Näin voisimme synnyttää kattavan kokonaisuuden, jonka kautta voimme tarjota maailmalle parasta suomalaista terveysalan osaamista houkuttelemaan isojen kansainvälisten yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa ja investointeja maahamme.

Terveysala on tyypillisesti korkeatasoiseen tutkimukseen ja koulutukseen perustuva ala. Siinä mielessä Suomen menestymismahdollisuudet ovat siis kunnossa.

Nyt tarvitaan rohkeita poliittisia päätöksiä, taloudellisia satsauksia sekä uusia tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rakenteita.

Julkisen ja yksityisen sektorin on löydettävä uusia, molempia osapuolia hyödyttäviä yhteistyön muotoja samalla kun riippumattoman perustutkimuksen toimintaedellytykset turvataan.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Oppikiistoja on joka lähtöön

Teurastamojännitystä

Terroristinen väkivalta palasi Euroopan sydämeen

Kurttilan matkustelu tulee kalliiksi

Hyökkäystä odotellessa

Julmuus, jonka hyväksymme

Brexitin äärivaihtoehtojen mahdollisuudet kasvavat

Valtuusto teki viisaan päätöksen keskuskentästä

C + CH4 = x MRD

Twitter tarvitsee intervention

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.