Tervetuloa kevät ja kokeet!

Useimmille kevään valo antaa uutta energiaa ja intoa suunnata uusiin haasteisiin. Tämän energian tarpeessa ovat myös tämän kevään abiturientit.

Epätietoisille tiedoksi, että ylioppilaskirjoitukset tosiaan päättyivät muutama päivä sitten, mutta useimmille se tarkoittaa vasta eräänlaista puoliväliä kevään opiskeluponnistuksissa. Nykytilanteessa useimmille aloille pyrittäessä hyvät arvosanat ylioppilaskirjoituksista ovat vasta lähtölaukaus korkeakouluihin haettaessa pääpainon ollessa erillisessä pääsykokeessa.

Nykyinen järjestelmä suosii siis niitä, joilla on koko kevät aikaa lukea pääsykokeisiin ylioppilaskirjoitusten sijasta. Lisäksi pääsykokeiden suuri merkitys luo markkinat sekalaisia valmennuskursseja järjestäville yrityksille.

Lopputulos on se, että korkeakouluun pyrkijän perheen varallisuudella on jonkinlainen rooli kouluun sisäänpääsyn varmistuksessa.

Pääsykoerumba vähentää osaltaan ylioppilaskirjoitusten merkitystä. Hienotkaan arvosanat eivät takaa pääsyä unelmien opiskelualalle.

Ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan käytännössä koko lukioaika, keskimäärin kolme vuotta. Pääsykokeisiin valmistaudutaan muutama kuukausi. Ja silti tulevaisuuden määrää nimenomaan pääsykokeiden tulos.

Kuitenkin monille luonnontieteellisille aloille ovet aukeavat pelkkien ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella. Miksei tätä voisi laajentaa koskemaan muitakin aloja? Kyllä historiassa, maantiedossa tai uskonnossa saavutettu laudatur kertoo vähintään yhtä suuresta motivaatiosta kyseistä aihetta kohtaan kuin ulkoa opeteltu pääsykoekirja.

Toki kuka tahansa saattaa epäonnistua ylioppilaskirjoituksissa ja tällöin olisikin huomioitava lukion kurssien keskiarvo. Esimerkiksi kymmenen opiskellun kurssin keskiarvo kertonee jotain opiskelijan motivaatiosta ja lahjakkuudesta melko todenmukaisesti.

Kaikki eivät kuitenkaan halua jatkaa opintojaan heti lukion jälkeen. Välivuosi on usein parempi vaihtoehto kuin päätyä opiskelemaan mitä tahansa satunnaista alaa ja samalla viedä sekin aloituspaikka joltain motivoituneemmalta.

Toisaalta opiskelu on aina hyödyllistä. Jos vaihtoehtona on opiskella jotain suhteellisen hyödyllistä ja yleissivistävää tai vain oleilla kotona tai tehdä hanttihommia, ei opiskelusta ainakaan haittaa ole.

Ikävä kyllä yleishyödylliset opinnot ovat yliopistoissakin niitä suosituimpia. Esimerkkinä voi mainita oman pääaineeni historian, jonka opiskelusta ei kellekään aiheesta kiinnostuneelle ainakaan haittaa ole, vaikkei lopullinen ammatti löytyisikään museoalalta, tutkijankammiosta tai koulusta.

Kevään pitäisi olla myös pääsykokeita varten opiskeleville paljon muutakin kuin pänttäämistä.

Tämä kevät on heille monessa mielessä erityinen. Monille se on viimeinen kevät kotikaupungissa vanhojen ystävien kanssa ennen uusiin ympyröihin siirtymistä.

On suuri vääryys, ettei nykyinen pääsykoejärjestelmä mahdollista siitä nauttimista ja rentoutumista raskaiden lukio-opintojen jälkeen. Abiturientit ansaitsisivat sen.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston opiskelija Kuopiosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Puijon ensilumenladun kausikortin hinta lähentelee jo halpuutusta – "Olisin valmis maksamaan enemmän"

Kiinalla korkea kynnys voimatoimiin Hongkongissa

Stadion tulee sittenkin tai sitten ei

Avaruuslentäjät vanhustenhuollossa

Kyllä kansa sittenkin tietää enemmän kuin olisi kohuista luullut

Kuopio taiteilee toivon ja arkitodellisuuden rajalla

Monipaikkaista hallintoa hyvä selvittää

Maailmanlopun meininki

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.