Terveysjäätelöauto

Suuressa soteuudistuksessa on nähty jännittäviä käänteitä ja hauskoja kommelluksia kuin Marx-veljesten elokuvissa. Jostain malli ja vaikutteet on haettava.

Yksi idea tuhansien joukossa on hoitaa palveluja autolla. Muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja pääministeri Jyrki Katainen ovat maininneet terveysbussit avuksi syrjäseutujen palveluihin.

Kaunista teoriassa. Mummolle tuodaan palvelut kotimökin eteen, ja voipa lämpöisessä matkailuautossa olla lääkärin, hoitajan ja fysioterapeutin lisäksi kahvinkeitinkin!

Meidän kylällä sairastutaan torstaisin kello 10.20. Silloin tuli kirjastoauto kaupan pihaan, kun olin alakoulussa.

Terveyspalveluautoja on kokeiltu ainakin Etelä-Karjalassa. Eteläsavolaisen kotikunnan kotisairaanhoito tekee osin samaa työtä bussittakin. Ikäihmisen ei tarvitse raahautua terveysasemalle Marevan- ja diabetes-seurannan takia. Hyvä niin.

On kuitenkin vaikea uskoa terveydenhuollon resurssien kasvattamiseen autokorivalmistajien iloksi. Busseista tulisi todennäköisesti ennemmin korvaavaa kuin täydentävää palvelua. Jos on tarpeeksi makea bussi (kaksi taka-akselia ja tummennetut ikkunat), sillä voi korvata pikkukunnan terveysaseman.

Kun olin pieni, isä kiersi yhtenä päivänä viikossa pikkufiiulla tarjoamassa pankkipalveluja asiakkaille, joilla ei ollut kulkuneuvoa tai aikaa lähteä pellolta pankkiin. Se oli hyvää palvelua, joka ei enää olisi mahdollista talous- ja turvallisuussyistä.

Pankki ja kauppa ovat organisoineet toimintansa nettiin ja keskuksiin. Kirkonkylissä toimii yleensä pankki tai kaksi ja pari kauppaketjua.

Terveydenhuollon logistiikassa on se ero, että asiakkaan ja palvelun välisistä matkakuluistakin osa on yhteiskunnan kontolla.

Silti on hyvä kysymys, onko maakunnassa enemmän Prismoja ja Citymarketeja kuin myymäläautoja, ja miksiköhän.

Jäätelöautotkin lakkaavat kiertämästä. Saisiko niistä hyviä terveysautoja? Kylmätilatkin valmiina. Keksitään vain kiva tunnusmelodia soimaan pysäkille tullessa. ”Elo ihmisen huolineen ja murheineen / se on vain väliaikainen”?

Syrjäseutujen lähipalveluistahan uudistuksessa ei ole kysymys. Syrjäseuduilla ei ole ollut lähipalveluita pitkään aikaan. Nyt mittaillaan 2000:n, 4000:n tai 12000 asukkaan maaseututaajamien ja kaupunginosien palveluja.

Palvelut eivät parane. Tähänastisissa suunnitelmissa ei ole mitään, mikä siihen viittaisi. Uudistus on onnistunut, jos rahat riittävät melkein nykyisiin palveluihin ilman räikeää eriarvoisuutta.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä on ainakin Etelä-Savossa ja muuallakin vähän kadehdittu. Laajaa palvelujen järjestäjää on luotu eturivissä ja satasia halvemmalla asukasta kohti kuin naapurissa.

Mutta Eksoteen on kertynyt alibudjetoinnin seurauksena yli 26 miljoonaa euroa alijäämää. Juuri julkaistu konsulttiselvitys suosittaa henkilöstön vähentämistä ja palvelujen karsimista. Konsulttien mukaan kunnilla on tosiasiassa liikaa valtaa siihen, missä ja miten palvelut tuotetaan.

Pohtikaamme tykönämme, tuotetaanko niitä vastedes lähempänä vai kauempana.

Koska terveyspalvelut loittonevat eikä lääkäreitä saada lisää, ehdotan terveysbusseihin Dubain mallia. Arabiemiraatti hankki juuri vapun alla poliiseilleen partioautoksi Ferrari FF:n vähän aiemmin ostetun Lamborghini Aventadorin rinnalle.

Lentävä kunnanlääkäri käy Lamborghinilla äkkiä antamassa mammalle kierroksen kylätiellä ja jytkäyttämässä laiskan flimmerisydämen uuteen rytmiin.

Kirjoittaja on Keski-Savon toimituksen esimies.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Aikuisen Isis-väen paluuta ei pidä edistää

Mayn ero ei riitä avaamaan brexit-umpisolmua

Hoblaa, huudahti Antti Rinne

Huawei-boikotti haastaa esineiden internetiä

Pohjanmaan ihmetauti

KYSin hieno tarina ansaitsee lujaa tukea jatkossa

Kirkon kohtalon kysymykset

Sivuutetut suivaantuivat

Oppilaille palautettava oikeus numeroarvioon

Tervetuloa kansainväliset talentit

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.