Tiedustelulakien nopea säätäminen perusteltua

Keskustelu uusien tiedustelulakien sisällöstä ja niiden säätämisjärjestyksestä on käynyt jo pitkään vilkkaana, vaikka sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön asettamat työryhmät julkistavat yksityiskohtaiset esityksensä vasta huomenna. Toivottavaa on, että keskustelu ei ole jäykistänyt kantoja turhan aikaisin.

Tulossa olevien lakiesitysten periaatteet ovat toki olleet jo hyvin tiedossa. Uudet lait antaisivat Suojelupoliisille (Supo) ja Puolustusvoimille oikeuden hankkia tarpeellisia tietoja seuraamalla luottamuksellista viestintää ilman yksityiskohtaista rikosepäilyä. Riittävä peruste on epäily vakavasta kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvasta uhkasta.

Toinen merkittävä uudistus olisi, että tietoja voitaisiin hankkia myös ulkomailta.

Vain harvat asettavat tiedustelulakien ajantasaistamista kyseenalaiseksi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, useat ministerit sekä Supon ja Puolustusvoimien johto ovat muistuttaneet, että Suomen tiedustelu on vajavaisen lainsäädännön vuoksi jäänyt jälkeen muista länsimaista. Suomessa viranomaisilla ei ole valtuuksia samanlaiseen tiedonhankintaan kuin vaikkapa kaikissa muissa EU-maissa.

Suomi ei kuitenkaan ole mikään lintukoto. Supo arvioi maaliskuun lopulla, että yksittäisten radikaali-islamistien väkivallantekojen uhka on kohonnut Suomessa. Runsas viikko arvion esittämisen jälkeen kuorma-autolla ihmisjoukkoon ajanut mies tappoi neljä ihmistä Tukholmassa. Kyse oli juuri yksittäisen radikaali-islamistin tekemästä väkivallanteosta.

Terrorismin uhka-arviotaan Supo ei maaliskuussa nostanut. Nykyinen arvio on peräisin vuodelta 2015, jolloin Supo arvioi terroriuhkan kohonneen ja monimuotoistuneen vuoden 2014 tasosta. Suomessa on tällä hetkellä noin 350 henkilöä, jotka suhtautuvat terrorismiin myötämielisesti. Radikaali-islamistinen väkivalta ei kuitenkaan ole ainoa Suomen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuva uhka.

Eduskunta pääsee käsittelemään tiedustelulakeja syysistuntokaudellaan tänä vuonna. Esityksissä kajotaan kansalaisten perusoikeuksiin, mikä tarkoittaa sitä, että lait on säädettävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Normaali käytäntö olisi, että nykyinen eduskunta hyväksyisi lait lepäämään yksinkertaisella enemmistöllä. Uuden, huhtikuussa 2019 valittavan eduskunnan pitäisi hyväksyä lait lopullisesti kahden kolmasosan enemmistöllä. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että lait voisivat tulla voimaan aikaisintaan joskus vuonna 2019.

Hallituksessa on virinnyt ajatus, että lait voitaisiin hyväksyä kiireellisessä järjestyksessä. Se onnistuisi, jos niiden taakse nykyisessä eduskunnassa saadaan viiden kuudesosan enemmistö eli vähintään 166 kansanedustajaa. Menettelyn ansiosta lait saataisiin voimaan nopeasti.

Tiedustelulakien ajantasaistamisessa on Suomessa viivytelty tarpeettoman kauan. Jos lakiesityksien sisällöstä on riittävä yksimielisyys, on perusteet sille, että ne hyväksytään viivyttelemättä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Lumesta tuli ympäristöpulma Helsingille

Eduskunta kompuroi tiedustelulakien kanssa

Hankkeet vivuttavat kehitystä

Kriisinhallintakeskuksen siirto paljasti politiikan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.