Tieteen tila

Suomen Akatemia julkaisi pari viikkoa sitten Tieteen tila 2014 -raportin, johon on koottu monipuolinen aineisto suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustoiminnan laajuudesta ja tieteellisestä vaikuttavuudesta.

Aineisto on koottu organisaatioittain ja tieteenaloittain mahdollistaen siten yliopistojen ja eri tieteenalojen keskinäisen vertailun.

Kerättyjen tietojen perusteella Suomen tieteen taso on vakaa ja maailman keskitasoa hieman parempi. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että tällä vuosituhannella olemme jääneet jälkeen monista OECD-maista. Ne maat, jotka 2000-luvun alussa olivat edellämme, ovat kasvattaneet etumatkaansa ja useat takana olleet ovat ohittaneet meidät.

Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että kansainvälisessä yhteistyössä syntyneet julkaisut ovat vaikuttavampia kuin puhtaasti kotimaisin voimin laaditut tutkimukset. Tämä pätee kaikilla tieteenaloilla ja korostaa kansainvälistymisen suurta merkitystä nykytieteessä.

Yliopistojen rekrytointipolitiikka ei kuitenkaan tue kansainvälistymistä riittävästi. Yliopistot ovat rekrytoineet paljon professoreita viime vuosina johtuen mm. suuresta eläköitymisestä.

Lähes puolet rekrytoiduista professoreista oli työskennellyt jo aiemmin siinä yliopistossa, johon heidät rekrytoitiin, ja kansainvälisiä rekrytointeja näistä oli keskimäärin alle joka viides. Tämä kertoo liian vähäisestä kansallisesta ja kansainvälisestä liikkuvuudesta suomalaisissa yliopistoissa.

Tieteenaloittain tarkasteltuna yliopistolaitos on vielä varsin hajanainen. Samoja tieteenaloja on useissa eri yliopistoissa, tieteenalojen sisäinen profiloituminen on osin puutteellista ja tieteenalayksiköt ovat usein pieniä, alle kolmen professorin yksiköitä.

Myös tutkimustyöhön tarvittavan infrastruktuurien, laitteiden ja aineistojen, hyvä laatu ja saatavuus ovat keskeisiä menestystekijöitä nykytieteessä. Tutkimusinfrastruktuureja Suomessa on kohtuullisen paljon, mutta niidenkin kenttä on hajanainen ja käytön kansallinen koordinointi vielä kovin vähäistä.

Eli Mauno Koiviston sanoin ”tarttis tehrä jotain”, jotta emme putoaisi tieteen kansainvälisestä kehityksestä. Kilpailu nimittäin koko ajan kovenee ja siitä putoamisen seuraukset olisivat varsin vakavat koko maan sivistykselle ja kansantaloudelle.

Rahoituksen taso ei selitä nykyisiä ongelmiamme, ainakin jos on uskominen Unescon ja Eurostatin tietoihin. Niiden mukaan Suomi on bruttokansantuotteella verraten maailman toiseksi eniten tiedettä tukeva maa ja asukaslukuun suhteutettuna sijalla kolme maailmassa.

Mutta onko rahat käytetty oikein? Monissa maissa, jotka pärjäävät meitä paremmin tieteessä, yliopistojen oma perusrahoitus on vahvaa, kun taas Suomessa tutkimusrahoitus pohjaa erittäin vahvasti kilpailtuun ulkopuoliseen rahoitukseen. Tämä suuntaus näyttää edelleen vahvistuvan, kun yliopistojen perusrahoitusta siirretään osin muun muassa Suomen Akatemian jaettavaksi kilpailluksi rahoitukseksi.

Toinen rahoitukseen liittyvä kysymys on perus- ja soveltavan tutkimuksen välisen rahoituksen suhde. Samalla kun yliopistojen rahoitusta siirretään Suomen Akatemian jaettavaksi, akatemian sisällä painopiste muuttuu perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen.

Varoja on suunnattu muun muassa uuteen strategisen tutkimuksen neuvostoon, joka jakaa rahoitusta yhteiskunnallisia tai muuten ajankohtaisia ongelmia selvittävään soveltavaan tutkimukseen. Siinä ei sinänsä ole mitään moitittavaa, mutta sen ei tulisi tapahtua perustutkimuksen kustannuksella.

Tieteen tila -raportissa päädytään suosittamaan, että tutkimusrahoitusjärjestelmämme kannustaisi aiempaa paljon vahvemmin valintojen tekemiseen.

Yliopistojen tulee nopeasti profiloitua tutkimuksessaan keskeisille vahvuusalueilleen ja niistä syntyviin uusiin avauksiin. Tarvitaan työnjakoa ja yhteistyötä, poisvalintoja ja pitkäjänteisiä panostuksia kunkin organisaation kannalta keskeisiin strategisiin alueisiin.

Näistä suosituksista on helppoa olla samaa mieltä. Itä-Suomen yliopistossa olemme tuoreessa strategiassamme jo suorittaneet vahvoja valintoja ja tunnistaneet ne tutkimusalueet, joilla voimme jatkossa olla kansainvälisellä huipulla. Näiden alueiden pitkäjänteisellä kehittämisellä pystymme luomaan tutkimusympäristöjä, jotka jatkossa houkuttelevat huippututkijoita yliopistomme ulkopuolelta ja myös kansainvälisesti.

Sisäisen profiloitumisen lisäksi yliopistojen välillä tarvitaan vahvempaa yhteistyötä ja työnjakoa. On siirryttävä saman tekemisestä erilaistumiseen, niin tutkimuksessa kuin koulutuksessakin.

Yliopistolaitoksella on näytön paikka löytää kauan perään kuulutettuja keinoja tutkimusinfrastruktuurien yhteiseen rakentamiseen, tutkimuksen profiloitumiseen ja koulutuksen järjestämiseen yhteistyönä.

Hyvä ja avoin yhteistyö edellyttää, että myös resurssien jako on avointa ja samoihin sääntöihin perustuvaa reilua kilpailua, jossa lupausten ja puheiden sijaan tulokset ratkaisevat. Vain näin saadaan maamme koko aineellinen ja henkinen kapasiteetti hyödynnettyä maksimaalisella tavalla takaamaan kansakuntamme tulevaisuus.

Yliopistojen välisen yhteistyön kehittäminen onkin jo käynnistynyt niin kahdenvälisinä keskusteluina kuin valtakunnallisina eri tieteenalojen rakenteellisen kehittämisen hankkeina.

Kahdenvälisen yhteistyön osalta Itä-Suomen yliopisto jatkaa hyvin käynnistynyttä keskustelua Jyväskylän yliopiston kanssa, ja jatkossa on syytä selvittää toiminnallisen yhteistyön syventämistä myös Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa.

Suomen tieteen tila on vielä toistaiseksi hyvä, mutta kansainvälisen aseman säilyttäminenkin vaatii toimenpiteitä, puhumattakaan jos halutaan asemaamme kohentaa. Niukkenevien resurssien aikana panostuksista on saatava enemmän irti.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Rinneturmia ei voi mitenkään kokonaan estää

Voi tikkerperkele

Kristittyjen pitää sopia perheriitansa

Savolainen hulluus luo elämää

Ruokaturvallisuus säilyy vain jatkuvalla työllä

Anne Berner on keskustalle ongelma loppuun asti

Kaikki ympäristökäyttäytymisen lajit

Kansa kuului Talvivaarassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.