Tietojärjestelmien häiriöitä ei voi koskaan täysin estää

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tietotekniset häiriöt lamauttivat pahasti yli 20 sairaalan toimintaa tiistaina ja keskiviikkona. Kaikissa tietojärjestelmissä oli vikaa, eikä varajärjestelmäkään toiminut, minkä jälkeen sairaaloissa kirjattiin ylös potilastietoja kynin ja kirjoituskonein ja välitettiin tietoja fakseilla ja lähettien mukana.

Vaikka tilanteessa voidaan puhua kriisistä, silti tuhannesta leikkauksesta piti perua vain kaksi. Poikkeustilanteisiin varautumisen tasoa ei siten sovi suuresti moittia.

Tietojärjestelmien häiriöt sairaaloissa ovat siinä mielessä vaarallisia, että ne vaikeuttavat eniten kiireisten päivystystapausten hoitamista, kun esimerkiksi kaikki laboratorio- ja kuvantamispyynnöt ovat sähköisiä. Kun potilaan hoitohistoriaa ei ole saatavissa, hoito on aloitettava kiiretapauksissa olemassa olevien tietojen perusteella.

Tietojärjestelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: on ohjelmistoja ja on koneita ja laitteita. Vika voi olla jommassa kummassa, mutta yleensä se on molemmissa. HUS-alueella monumentaalisen häiriön alkusyyksi paljastui kaksi yhtäaikaista vikaa. Toinen oli ohjelmistossa ja toinen linjakortissa. Seurauksena oli kahden tietokantapalvelimen yhteysongelma, mikä kuulostaa kovin pieneltä pulmalta seurauksiin verrattuna.

Häiriöitä on ollut muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä viime vuonna ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2014. Reilu vuosi sitten Kuopion yliopistollisessa sairaalan tietojärjestelmän toiminta keskeytyi reilun vuorokauden ajaksi, kun yksi verkkokytkin meni rikki ja siitä häiriö levisi laajalle. Toissa vuonna oli myös vastaava häiriö, joskin pienempi.

Suuret uudistukset ovat erityisen riskialttiita häiriöille kuten lääketukkuri Oriolan esimerkki toiminnanohjausjärjestelmän pulmista osoittaa. Uusia järjestelmiä on testattava ennen käyttöönottoa vanhojen järjestelmien rinnalla riittävän toimintavarmuuden saavuttamiseksi. Lisäksi on huomattava sijoittaa laitteistot erilleen toisistaan ja huolehtia, ettei tietoliikenne jää yhden operaattorin varaan.

KYSissä ryhdyttiin viime vuonna miettimään, miten tietojärjestelmien häiriöihin on mahdollista varautua. Käynnistyi tietojärjestelmien kahdentamishanke, joka valmistuu ensi vuonna. Toisin sanoen KYS rakentaa kriittisimpien tietojärjestelmien, palvelimien ja tietoverkkojen rinnalle vastaavanlaisen järjestelmän, joka on mahdollista ottaa käyttöön häiriötilanteessa välittömästi. Kahdennettavaksi tulee potilastietojärjestelmä kokonaan, tehohoito ja valvontajärjestelmät. Myös sisäisen viestinnän järjestelmä kahdennetaan.

Kaikkiaan noin 15 miljoonan euron hanke on mallikelpoinen ja se onkin saanut osakseen valtakunnallista huomiota. Laajan varajärjestelmän rakentamiselle ei ole käytännössä vaihtoehtoa. Tosin sekään ei tuo täyttä varmuutta häiriöttömyydestä. Epävarmuuden kanssa on opeteltava elämään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Tieteenvastustus ei kasvakaan

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Suomi mukaan maailman jalkapalloperheeseen

Kanttila ei tule kuntoon hurskastelulla

Kolmen lapsen politiikkaan

Kusti ei voi polkea paikallaan

Ihmisoikeussopimuksen rikkomus häpeä Suomelle

Vasemmistoliiton pitää keksiä parempaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.