Tilastojen pohjasakkaa

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n tuoreista tilastoista selviää, että vuosina 2012–2013 pohjoissavolaisia nuoria lähti ulkomaille koulujen oppilasmääriin suhteutettuna vähemmän kuin naapurimaakunnista (SS 22.11.).

Tilastoihin sisältyvät vaihto-oppilasvuosien lisäksi myös lyhyemmät vierailut. Suosituimpia ovatkin sekä lukioissa että peruskouluissa 1–5 päivän matkat.

Vale, emävale, tilasto.

CIMOsta myönnetään, että tutkimustulokset voivat näyttää vallitsevaa totuutta pahemmilta, sillä jo yhdenkin ison koulun vastausten puuttuminen kyselystä voi vääristää tilastoja merkittävästi.

Myös vastausprosentti jäi alhaiseksi, kun se oli vain 46. Pohjois-Savossa kyselyyn vastasi 50 prosenttia kouluista. Luku oli maakunnallisessa vertailussa kohtuullinen.

Sen sijaan vain 0,88 prosentin kansainvälinen liikkuvuus peruskoululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa koko maakunnan alueella tuntuu uskomattoman alhaiselta lukemalta, kun ihmiset matkustavat vapaa-ajallaan enemmän kuin koskaan aiemmin.

Mutta niin. Maakunnan suurimman kaupungin Kuopion kouluista kyselyyn vastasi vain 51 prosenttia.

Monta hienoa projektia jäänee siis piiloon.

Kuopiossa kansainvälistymisen voi halutessaan aloittaa jo leikkikouluiässä. Englantilainen leikkikoulu aloitti toimintansa jo vuonna 1969. Myös saksalainen päiväkoti on vakiinnuttanut paikkansa Kuopiossa.

Kielikylvyn lisäksi natiaiset oppivat leikin yhteydessä kulttuurien välisiä eroja kuin vahingossa.

Esimerkiksi joulua vietetään yhtä lailla Kuopiossa ja Lontoossa.

Savolaisissa joulukertomuksissa joulupukki tuskin putkahtaa kovinkaan moneen kotiin savupiipusta ja nakkaa lahjat takan edustalla riippuviin sukkiin talonväen nukkuessa.

Peruskoulussa ja lukiossakaan ei ole ainakaan allekirjoittaneen tietämyksellä täysin toivotonta.

Pelkästään Kuopiossa Comenius-projektin kautta tehdään tiiviistä yhteistyötä ulkomailla olevien ystävyyskoulujen kanssa monessa koulussa. Tästä esimerkkeinä muun muassa Minna Canthin koulun ja Kallaveden lukion säännölliset Saksan-visiitit ja saksalaisten vastavierailut.

Naapurimaakunnassa Pohjois-Karjalassa kansainvälistä liikkuvuutta on oppilasmäärään suhteutettuna 3,44 prosentilla oppilaista. Maakuntakeskus Joensuussakin kouluista osallistui kyselyyn vain 54 prosenttia.

Silti ulkomaille lähteneitä oppilaita oli 450 Kuopion 110 verrattuna.

Miksi naapurissa pyyhkii niin paljon paremmin?

Yksi syy saattaa olla Joensuun kansainvälisyysstrategia, jota Niinivaaran lukion rehtori Esa Räty esitteli käytännön esimerkkinä perusopetuksen ja lukioiden kansainvälisyyspäivillä Kuopiossa viime viikolla.

Joensuussa päätettiin, että kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat arkipäivää vuoteen 2015 mennessä.

Räty kertoi, että kansainvälisyysstrategiasta on kiinnostuttu myös muissa kaupungeissa.

Strategia ei kuitenkaan toimi vaihtamalla vaikkapa Joensuun strategiaan kaupungin nimen kohdalle Kuopio.

Kaikki lähtee johdosta ja henkilöstöstä sekä heidän motivaatiostaan. Varmaa kuitenkin on, että kansainvälisten asioiden taitajilla on kysyntää ja taidot kannattaa hankkia jo nuorena.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kesälomareissulle kotimaassa tuli hintaa – toki halvemmallakin olisi päässyt

Talouden karu arki vähitellen valkenemassa

Joulu ja olut varmoja matkailuvaltteja

Tarvitsemme liittolaisia

Alas Kiven portaita

SAK:ta ei pidä päästää isännöimään hallitusta

Vetovoimaisuus edellyttää ylläpitotoimia

Viuhka-Suomi

Olen sisällöllinen väliinputoaja

Kuvakukon tapaus herättää paljon kysymyksiä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.