Todelliset hyödyt vasta ajan kanssa

Eduskunnan tarkastusvaliokunta pyysi viime viikolla hallitukselta selvityksen valtion toimintojen alueellistamiseen liittyvistä ongelmista. Valiokunta viittaa pyynnössään alueellistamisen taloudellisiin, toiminnallisiin ja henkilöstöön kohdistuviin vaikutuksiin.

Valiokunta on myös oman tiedotteensa mukaan itse viime syksystä alkaen tutustunut alueellistamishankkeisiin, joita on toteutettu liki 10 vuoden ajan. Asetettuja tavoitteita valiokunta ei kyseenalaista, mutta sanoo löytäneensä myös monia ongelmia, joiden vuoksi se pyytää hallitukselta selvitystä.

Tarkastusvaliokunta toteuttaa sille asetettuja tehtäviä. On luonnollista, että se myös haluaa perinpohjin selvittää alueellistamishankkeita, jotka ovat kuumentaneet poliittisia tunteita hallitusta ja eduskuntaa myöten. Lopullisia kantojaan valiokunta ei kerro, koska niitä ei ole otettu. Selvityspyynnöstä voi kuitenkin lukea kritiikkiä, joka todennäköisesti heijastelee valiokunnassa jäseninä olevien kansanedustajien alueellista jakaumaa.

Tähän syöttiin tarttui oitis entinen opetusministeri, kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa. Hän esittelee ajatuksiaan muodikkaasti omassa verkkoblogissaan. Sarkomaan yksioikoinen tulkinta on, että hallituksen on pysäytettävä kaikki menossa olevat alueellistamisvalmistelut. Erityisesti tämä koskee uutta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskusta (Lakes), joka on päätetty sijoittaa Kuopioon.

Sarkomaa on pahasti myöhässä. Hän ei ilmeisesti ymmärrä, että sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) on jo tehnyt ministerille lain mukaan kuuluvan päätöksen Lakesin sijoittamisesta Kuopioon. Hallitus hyväksyi keskiviikkona lakiesityksen, jolla säädetään uudelle laitokselle tulevista tehtävistä. Esitys ei ota kantaa laitoksen sijoituspaikkakuntaan.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta ja entinen ministeri Sarkomaa ovat johtopäätöksissään myös turhan hätäisiä. Hän ja valiokunnan enemmistö ovat tarttuneet eräiden alueellistamishankkeiden siirtymäkauden aiheuttamiin luonnollisiin ja väistämättömiin lisäkustannuksiin, joiden perusteella he epäilevät tavoiteltavia hyötyjä.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) muistuttikin keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä alueellistamisseminaarissa, että alueellistamisen vaikutuksia voidaan luotettavasti arvioida vasta 10-15 vuoden kuluttua. Silloin nähdään ovatko pääkaupunkiseutua alemmat kiinteistökustannukset, henkilöstön parempi saatavuus ja pienempi vaihtuvuus sekä aluekehitysvaikutukset toteutuneet arvioidulla tavalla.

Sekin kannattaa muistaa, että välittömiä taloudellisia säästöjä ei suinkaan ole voimassa olevassa alueellistamislaissa nostettu tavoitteeksi. Myös eduskunta totesi omassa lausumassaan, että sijoittamispäätöksissä on painotettava erityisesti alueellisia näkökohtia ja vaikutuksia. Tämän lausuman tarkastusvaliokunnan enemmistö ja kansanedustaja Sarkomaa ovat ilmeisesti tarkoituksenmukaisuussyistä autuaasti unohtaneet.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.