Toiset jaksavat paljon

Ihmisten energiamäärä on hämmästyttävän erilainen.

Toiset heräävät aikaisin aamulla, lukevat tarkasti Savarin, Savon Sanomat, ja sitten töihin. Pitkän työpäivän jälkeen käynti kaupassa, sitten salille ja kotiin puoli yhdeksältä. Viikonloppuina reissataan, remontoidaan, kyläillään ja ehkä tehdään lisää töitä.

Joka päivä ollaan aamusta iltaan liikkeessä. Eikä väsymyksen merkkejä missään. Ei päiväunia, eikä valitusta, pelkkää puuhaa tyytyväisellä mielellä.

Eniten ihmettelen parin tuntemani henkisen työn tekijän jaksamista. He työskentelevät kuusi tai seitsemänkin päivää viikossa. Työt tulevat kotiinkin. Illat luetaan, kirjoitetaan ja soitellaan. Ja päälle rasittavalta näyttäviä matkoja Suomessa ja muuallakin.

Eräs tällainen tehopakkaus on vielä tuntuvasti ylipainoinen. Ei liiku lainkaan eikä näytä olevan mitään muitakaan harrastuksia. Mutta silti jaksaa aivan käsittämättömän määrän töitä. Mistä ihmeestä tämä energia tulee? Kateeksi käy.

Sitten on meitä, jotka jaksavat paljon vähemmän. Työpäivän jälkeen täytyy levähtää sen sijaan että lähtisi saman tien harrastuksiin. Viikonloppuna ei puuhailla sitä sun tätä, vaan kerätään voimia, nukutaan päiväunia ja katsotaan telkkaria.

Joidenkin väsymys johtuu elintavoista. Syödään mitä ja milloin sattuu, alkoholia, ylipainoa eikä lainkaan liikuntaa. Mieltä turrutetaan liialla turhanpäiväisellä sähköisellä viihteellä.

Toisilla terveys vie osan voimista. Keho kantaa jotain perustautia, allergiaa, työpaikan homeita tai muuta ylimääräistä kuormaa.

Energiaa voi kulua myös mielen sisäisiin ristiriitoihin. Masennus, katkeruus, kaunat ja muu sielun taakka syö elämänvoimia.

On syy se tai tämä, ihmisten energiavaraukset ovat erilaisia. Monia virkkuihmisiä näyttää kantavan sisäinen into tai joskus melkeinpä vimma. Tekevät he mitä vain, se on aina heille tärkeää ja jännittävää. Ikään kuin heidän aivonsa kävisivät hieman ylikierroksilla.

Lisäksi heitä yhdistää ilmiö jota kutsun elämäntaidoksi. He osaavat elää. He keksivät kivoja harrastuksia ja ottavat siihen ajan vaikka väkisin.

He löytävät uusia mukavia tapoja käyttää vapaa-aikaa. Pyöräretkiä, lintubongausta, kirjastokäyntejä, pikkuremppaa, kaveritapaamisia ja muuta sellaista, mihin ei edes tarvita ihmeemmin rahaakaan.

Jaksavat ihmiset osaavat jättää asioita taakseen. He eivät jää muistelemaan vastoinkäymisiään tai kokemiaan vääryyksiä, vaan elämää katsotaan toiveikkaasti eteenpäin. Ehkä se on myös jonkinlaista mittasuhteiden näkemisen taitoa.

Ja lopuksi: heillä on positiivinen asenne. He eivät näe maailmaa ongelmaryppäänä, vaan kiehtovana paikkana täynnä mahdollisuuksia.

Kirjoittaja on kuopiolainen teologian tohtori.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Turvakudelmaa on joskus vaikea hahmottaa

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Kaivoslakia sopii muuttaa, mutta harkiten

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.