Toivo biotaloudessa

Biotalouden kehittäminen on kaikkien huulilla. Alasta uskotaan tulevan entistä merkittävämpi työllistäjä tulevaisuuden Suomeen. Niin hallitus kuin oppositiopuolueetkin uskovat biotalouteen. Uskotaan, että alalle syntyy vähintäänkin 100 000 uutta työpaikkaa. Rohkeimmat puhuvat tuplamäärästä.

Biotalous yhdistää eri ministeriöitä. Maa- ja metsätalous-, ympäristö- sekä työ- ja elinkeinoministeriö laativat omia strategioitaan biotalouteen. Biotalousstrategioita ovat lisäksi laatineet ainakin Sitra sekä Metsäteollisuus ry. Työ- ja elinkeinoministeriön strategia-asiakirjan mukaisesti biotalous nähdään luontais- ja fossiilitalouksien jälkeen tulevana seuraavana suurena taloudellisena aaltona. Jos näin tapahtuu, odotukset suurista työpaikkamääristä voivat toteutua.

Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvia luonnonvaroja käyttävää ja jalostavaa tuotantoa sekä luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta. Biotaloutta pidetään avaimena vähähiiliseen talouteen. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja merien biomassat. Pääpaino on puunjalostuksessa, elintarviketuotannossa mutta myös maaperän raaka-aineiden kestävässä hyödyntämisessä.

Biotaloudella on iso merkitys jo nyt. Biotalouden tuotos on 60 miljardia euroa vuodessa ja ala työllistää 300 000 henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriössä uskotaan, että vuoteen 2025 mennessä tuotos nousee 100 miljardiin euroon ja uusia työpaikkoja syntyy satatuhatta. Jatkossakin metsäsektorin merkitys tulee olemaan suuri. Metsä on ja tulee olemaan Suomelle tärkeämpi raaka-aineen ja tuotannon lähde kuin millekään muulle Euroopan maalle.

Toinen merkittävä sektori on ruuantuotanto. Lähiruuan ja luomun suosio kasvavat. Ruoan tuotantoon tarvittavat lannoitteet tuotetaan entistä enemmän tiloilla itsellään. Lannan ja ruoan tuotannon liitto voimistuu tai pikemminkin palaa ”apulantakautta” edeltävälle tasolle. Samaten tilojen energiaomavaraisuus lisääntyy bioenergian, kaasun ja puumassojen hyödyntämisen myötä.

Kolmas sektori on energia. Biomassat eri muodoissaan ovat tulevaisuuden energialähteitä. Vähähiilisyys toteutuu isosti uuden energiapolitiikan kautta.

Pohjois-Savossa viime vuosien isot investoinnit ovat suuntautuneet biotalouteen. Valion investoinnit Lapinlahdella ovat suuruusluokaltaan 100 miljoonaa euroa, Riikinvoiman jätteiden polttolaitokseen Varkauden seudulla investoidaan noin 120 miljoonaa euroa, Stora Enson Varkauden tehtaiden paperikoneen muuttamiseen kartonkitehtaaksi samaten runsaat 100 miljoonaa euroa. Lisäksi Keitele Groupin investoinnit ovat olleet kymmeniä miljoonia.

Lähialueella Äänekosken biotuotetehtaan investoinnit ovat miljardin luokkaa. Hankkeella on merkittäviä työllisyysvaikutuksia alueellemme.

Kuopion biotehtaan toiminta on niin ikään käynnistynyt. Yhtiö tuottaa maakunnan biojätteistä biokaasuenergiaa ja toimittaa maatiloille lannoitteita. Yara on investoinut paljon Siilinjärven tehtaiden tuotannon kasvattamiseen. Savilahden Kampukselle on myös investoitu kymmenittäin miljoonia.

Mahdollisuuksia tulevaisuudessa ovat nykyisen toiminnan laajentamisen ohella puun käyttäminen entistä enemmän rakentamiseen. Myös kerrostalojen ja isojen rakennusten raaka-aineena. Tarvittava teknologia on olemassa. Alueella tarvitaan ison mittakaavan toimijoita elementtien tuottamiseksi ja markkinoimiseksi. Puulla on paljon myös muita mahdollisuuksia. Myös sellaisia, jotka tällä hetkellä kuulostavat utopialta.

Suomen biotalousstrategian mukaisesti biotaloudelle pyritään luomaan kilpailukykyinen toimintaympäristö ja uutta liiketoimintaa riskirahoituksen ja kokeilujen avulla. Lisäksi on tarkoitus vahvistaa osaamisperustaa koulutusta ja tutkimustoimintaa uudistamalla. Jotta biotalous toimisi, biomassojen saatavuus ja raaka-ainemarkkinoiden toimivuus on turvattava. Tavoitteet pitäisi toteuttaa mieluummin ennen kuin muut maakunnat sen tekevät. Nämä painotukset toimivat selkeinä ajureina myös Pohjois-Savon liiton ja ely-keskuksen yhteisesti laadittavalle luonnonvaraohjelmalle.

Biotalouden kehittäminen edellyttää vastavirtapolitiikan toteuttamista monella yhteiskuntapolitiikan sektorilla. Se edellyttää hajautettua toimintamallia raaka-aineiden saatavuuden turvaamiseksi ja yritystoiminnan kehittämiseksi. Pientiestön merkitys kasvaa. Samaten koulutuksen monipuolisuuden ja saatavuuden merkitys. Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun tutkimusresurssit pitää turvata. Tarvetta on erityisesti soveltavaan ja tuotekehitysorientoituneeseen tutkimukseen. Kuten aiempi Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Kalervo Väänänen sanoi, puusta pitää tietää kaikki. Eikä riitä, että tiedetään, pitää osata soveltaa tieto markkinoita hyödyntäviksi tuotteiksi ja liiketoiminnaksi. Tarvitaan uusia, eri mittakaavan innovaatioita. Samaten tarvitaan uutta yrittäjyyttä. Isoja ja pieniä.

Yliopiston ympärille muodostunut Savilahden kampus on malliesimerkki verkottuneesta yritysten toimintaympäristöstä. Toinen vastaava, mutta eri toimialalla on Ponssen kumppanuuskylä Vieremällä. Vastaavaa verkottumista tarvitaan kaikkien merkittävien teollisuuslaitosten ympärille.

Yhteiskunta voi edistää biotaloutta monin eri tavoin. Vähäisin ei ole asenteisiin, arvoihin ja mielikuviin vaikuttaminen. Tietenkin kaikki riippuu siitä, että biotalouden ympärille saadaan lisää taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Sitä silmälläpitäen olisi erinomaista, jos Suomi tunnettaisiin maailmalla biotalouden edelläkävijänä.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Media nopea, politiikka hidas

Enemmän lihaa ja perunaa

Jäävuoresta jää pinnan alle aikaisempaa vähemmän

Joukkoliikenteen kohtaloa on syytä pohtia laajasti

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.