Totta ja tarua elvytyksestä

Elvytyksestä on tullut päivän muotisana, jota politiikan ja median puhuvat päät ovat ryhtyneet toistelemaan.

Yhteisymmärrys näissä puheenvuoroissa on siitä, että nyt on iso hätä. Toinenkin yhdistävä tekijä näyttäisi olevan. Suurimmalla osassa elvytystä suureen ääneen vaatijalla ei ole oikein käsitystä, mitä hän oikein vaatii tai että mitä elvytys edes on.

Elvytyksestä liikkuu nyt niin monta virheellistä tarinaa, että lienee paras käydä läpi joitakin tosiasioita.

Ensinnäkin: moni maailman talousmahdeista on vaipunut tai vaipumassa syvään taantumaan. Sitä mukaa koko maailman talouskehitys on äärimmäisen heikkoa. Siksi Suomen vienti on pysähdyksissä.

Talouskasvumme seuraa tärkeimpien kauppakumppanien kehitystä alaspäin, vaikka näkymämme olisivatkin hieman vähemmän huonot. Sitä näkymää ja näitä tosiasioita ei millään elvytyspaketeilla muuteta miksikään. Emme siis voi kuroa kansainvälistä suhdannekuoppaa umpeen.

Voimme silti pehmentää vaikutuksia oikeanlaisella elvyttävällä finanssipolitiikalla.

Toiseksi: parasta elvytystä ei ole se, jossa laitetaan eniten miljardeja haisemaan.

Kaikki elvytys tehdään veronmaksajien rahoilla. Kun elvytetään velalla, niin se revitään samojen veronmaksajien, palkansaajien ja eläkeläisten, selkänahasta parin vuoden sisällä. Rajansa on siis myös velkaelvytyksellä.

Elvytyksellä pyritään pitämään kotimarkkinoita käynnissä. Toimiva elvytys vaatii kuitenkin myös luottamusta tulevaisuuteen. Jos velkaantuminen on liian suurta ja nopeaa, niin katoaa luottamus velan takaisin maksukyvystä. Silloin elvytyksen vaikutus on yhtä tyhjän kanssa.

Kolmanneksi: hallituksen toimia on moitittu liian myöhäisiksi.

Tämä on keskustelun omituisin virhearvio kahdestakin syystä. Hallitus on valmistellut EU:n elvyttävimmän budjetin jo kesällä budjettiriihessään, aiemmin kuin mikään muu maa. Jo tuossa budjettiesityksessä valtion menoja kasvatetaan ensi vuonna 4,5 prosenttia. Kuluvan vuosikymmenen keskiarvo on ollut 2,5 prosenttia.

Hallitus on ollut etuajassa Budjetin elvyttävä vaikutus on noin 1,5 prosenttia bkt:stä, joka on EU:n kärkeä. Kun tilanne on heikentynyt syksyn myötä, on ajoissa ennakoimamme linja tullut entistäkin perustellummaksi. Teimme myös budjetin täydennyksessä selkeitä lisäyksiä ja kohdennuksia rakentamisen ja yritysten rahoitukseen työpaikkoja turvataksemme.

Toisaalta kaikki elvytyksestä käytetyt puheenvuorot ovat myös liittyneet ensi vuoden budjettiin. Kukaan "liian myöhässä" -väitteen esittänyt ei ole vaatinut budjettivuoden aikaistamista tai mittavaa lisäbudjettia vaikkapa joulukuuksi. Kaikkien esittämät toimenpiteet käynnistyisivät siis samassa aikataulussa vuoden vaihteessa.

Pikemminkin hallitus on tainnut olla liian ajoissa, kun se esitteli voimakkaasti elvyttävimmän budjetin jo loppukesästä, ennen kuin näkymät synkkenivät nopeasti. Samat toimenpiteet olisivat tuntuneet käyvän arvostelijoille paremmin, jos olisi odotettu huonontuvia uutisia loppusyksyyn ja sitten suurella tohinalla toteutettu nyt jo budjetissa sisällä oleva mittava elvytys.

Neljänneksi: Kun puhutaan budjetin elvyttävyydestä ja hallituksen toimenpiteistä, ei voi tuijottaa vain yhtä yksityiskohtaa.

Budjetin elvyttävät toimenpiteet koostuvat neljästä kokonaisuudesta: alkusyksyllä annetun esityksen makrotason elvyttävistä vaikutuksista, täydentävässä budjettiesityksessä esitellyistä laajoista toimista, hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimasta elvytyspaketista sekä jo tammikuun loppuun aikaistetusta ensimmäisestä lisäbudjetista, jonka sisällöstä päätämme senhetkisten tietojen valossa.

SDP on yrittänyt vääristellen vertailla heidän varsinaiseen budjettiin tekemiänsä lisäyksiä yksittäiseen osaan hallituksen kokonaisuudesta. Sellainen on ihmisten harhauttamista.

On myös moitittu, että ensi keväästä jo tammikuun loppuun aikaistettu lisäbudjetti tulee liian myöhään. Sellaisessa väitteessä ei ole päätä eikä häntää. Varsinainen elvytyshän alkaa ensi vuoden budjetin myötä vasta vuoden vaihteessa. Neljä viikkoa sen jälkeen annettava lisäbudjettiko on liian myöhässä?

Verotus kevenee 1,8 miljardilla eurolla Aiemmin mainitsemani mittavan menojen kasvatuksen lisäksi budjetti elvyttää myös suomalaisten ostovoimaa lukuisin veronalennuksin.

Työn verotusta alennetaan tasaisesti kaikilla tulotasoilla yhteensä 870 miljoonan euron arvosta. Ruoan arvonlisäveroa alennetaan loppuvuodesta viidellä prosenttiyksiköllä. Eläkeläisten verotusta alennetaan rutkasti. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää kasvatetaan lisäämään työpaikkoja palvelualoilla, energiaremonteissa, haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimisissa ja korjausrakentamisessa.

Yhteisvaikutukseltaan valtion ensi vuoden veronkevennysten taso on peräti 1,8 miljardia euroa.

Viidenneksi: pitää valita oikeat toimenpiteet. Nyt kaikki mahdolliset pysyvät ja väliaikaiset rahan menot esitetään elvytyksenä. Elvyttäminen on väliaikaisia toimia, tai aiemmin sovittujen suurten pysyvien uudistusten ajoittamista oikeaan ajankohtaan. Vaatimukset uusista pysyvistä menolisäyksistä elvytyksen nimissä ovat silmänlumetta.

Tulevien tie- ja raidehankkeitten käynnistämisten aikaistamisia on vaadittu tehtäväksi. Vaatijoilta on jäänyt huomaamatta, että kapasiteetti on suurelta osin käytössä.

Ensi vuonna käynnistyy jo nyt paljon keskimääräistä enemmän uusia väylähankkeita. Siksi uusien hankkeiden hinnat ovat edelleen korkealla. Hintojen on siis tultava selvästi alas, ennen kuin on aika mahdollisiin uusiin ratkaisuihin.

Sama koskee myös asuinrakentamista. Panostuksia ensi vuodeksi esimerkiksi sosiaaliseen asuntotuotantoon ja vuokra-asuntotuotannon tukemiseen on erittäin paljon. Hallitus seuraa tilannetta rakentamisen ja monen muunkin alan osalta tiiviisti.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Raimo Sailas selvittää toimeksiannostani tammikuun ensimmäistä lisätalousarviota varten esitettyjen uusien elvytystoimien vaikutusta työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseksi lyhyellä aikavälillä.

Tarkoitus on saada käytetyille toimenpiteille mahdollisimman hyvä panos-tuotossuhde. Eli jokaisella eurolla on saatava mahdollisimman monta työpaikkaa ensi vuodeksi.

Panos-tuotossuhdetta etsitään vähän huolellisemmin kuin oppositiopuolue SDP:ssä. SDP:kin on esittänyt, että sen tarjoamalla miljardipaketilla luodaan 30 000 työpaikkaa. Varmaankin, koska miljardilla jo vaikka palkkaa tuollaisen määrän ihmisiä valtiolle. Se tekee 33 000 euroa vuodessa jokaista kohden.

Palkkaamalla jokainen työtön valtiolle ei kai ole yritetty työttömyyttä ratkaista edes niiden kahdentoista vuoden ajan, jotka työministeriö oli juuri SDP:n hallussa.

Kirjoittaja on Suomen valtiovarainministeri (kok.) Siilinjärveltä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Malttia pöyristymisiin

Rasismia eivoi voittaa valehtelulla

Kuopion täytyy tarkastella menojakin kriittisesti

Pääministerit ja Itämeri

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Joulujuhla ja kevätjuhla kuuluvat kouluun

Muuan tarina

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Perusoikeuksien rajoja on joskus hyödyllistä mitata

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.