Totuutta ihmeellisempi taru

Kenenkään ei pidä erehtyä luulemaan, että tämä on teatterikritiikki. En ole nähnyt perjantaina ensi-illassa ollutta Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmää. Siksi en voi arvioida sitä niin kuin näytelmiä yleensä arvioidaan.

Minulla ei ole edellytyksiä puuttua näyttelijöiden suorituksiin, ei ohjaukseen eikä lavasteisiin.

Minulla ei ole hajuakaan näytelmän käsikirjoituksesta, vaikka käsikirjoituksen ja koko produktion valmistumista onkin voinut seurata työryhmän nettiin kirjoittamista blogeista jo viime vuoden lopulta alkaen.

Koska en ollut ensi-illassa, en voi luonnehtia näytelmää huonoksi, hyväksi tai edes keskinkertaiseksi. Ryhmäteatterilla on kunniakas historia, mutta sen perusteella ei kannata ryhtyä arvailemaan mitään.

Sen tiedän, että eräät poliitikot suuttuivat näytelmästä jo ennen kuin sitä oli esitettykään. Iltalehti kertoi (3.3.) keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen arviosta. Korhosen mukaan hyvä satiiri ei loukkaa eikä levitä perättömyyksiä.

Korhonen on väärässä. Hyvä satiiri nimenomaan loukkaa, se kuuluu tämän lajityypin luonteeseen. Jos satiiri ei loukkaa ketään, se on huonoa satiiria. Kärki jää tylsäksi.

Satiiria on harjoitettu jo neljä tuhatta vuotta. Ihmiskunnan historian suurimmat kirjailijat ovat osanneet tyylikeinon.

Joskus satiiri on niin hienovaraista, että sen ymmärtäminen vaatii älyä ja oivallusta. Sellaisesta nautin itse eniten.

Tai sitten kärsin. Kukapa ei olisi joskus jäänyt miettimään itseään nokkelamman keskustelukumppanin sanomisia. Pottuilikohan se minulle vai ei?

Läpeensä tyhmää ihmistä on vaikea loukata satiirin keinoin.

Satiirin pontimena on yleensä yhteiskunnallisten olojen ja vakiintuneiden tapojen arvostelu. Silloin kun sanomisen vapautta on rajoitettu, satiiri on ollut tyylilaji, jonka avulla valtaapitäviä on voinut arvostella niin, ettei siitä ole välttämättä joutunut tilille.

Tavallinen keino on kiitellä tyranneja heidän viisaudestaan ja hyvyydestään.

Samaa käänteistä tapaa on käytetty vapaimmissakin oloissa. Kun Veikko Huovinen teki miljoonia ihmisiä tapattaneesta Hitleristä veitikan, kyse oli satiirista, vaikka eivät sitä kaikki tuoreeltaan oivaltaneetkaan.

Ryhmäteatterin uusin produktio ei ilmeisesti jätä sijaan arvailuille. Hienovaraisuus on kaukana. Onko kyse lopulta edes satiirista?

Näytelmässä esimerkiksi esitetään entisestä pääministeristä Matti Vanhasesta väitteitä, joiden rinnalla Ari Korvolan lautakasaväitteet kalpenevat.

Missä tahansa mediassa esitettyinä samat väitteet todennäköisesti veisivät oikeuteen. Siksipä en toistakaan niitä.

Tekisi mieli puolustaa käsikirjoittajia. Tässä tapauksessa Matti Vanhanen on fiktiivinen hahmo, näytelmäkirjallisuuden tuote, ei suinkaan se entinen pääministeri, joka asui Nurmijärvellä ja reilu vuosi sitten joulun alla yllätti kaikki ilmoittamalla jättävänsä hallituksen johtamisen.

Tämä näytelmän Matti Vanhanen on vähän samanlainen hahmo kuin Mannerheim Jari Tervon Troikassa.

Näin en kuitenkaan voi tehdä, koska näytelmän käsikirjoittajat suhtautuvat omaan tuotokseensa kuin dokumenttiin. He ovat yhtä tosissaan kuin näytelmästä suuttuneet poliitikot.

Ryhmäteatterin nettisivuilla kirjoitetaan, että ohjaaja Susanna Kuparinen työryhmineen on "tutkinut demokratiamme kivijalkaa".

"Näytelmän päähenkilöitä ovat suomalaiset kansanedustajat, joiden repliikit on poimittu suoraan eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoista."

Idea on hyvä. Tuolla tavalla voisi syntyä satiiria.

Mutta jatko vie pohjan. "Esityssarja pyrkii selvittämään, miten valtaa Suomessa todellisuudessa käytetään ja kenen taskuihin yhteiset rahat lopulta menevät."

Ja vielä: "Eduskunta on rankkaa, mutta kipeää poliittista komediaa, joka on totta".

Kyse ei siis olekaan draamasta. Kyse onkin tutkimuksesta, jonka avulla on selvitetty, mikä on totuus.

Pitäisiköhän palkata Kuparinen työryhmineen Savon Sanomiin? Joskus juhannuksen tienoilla voisimme kertoa lukijoillemme totuuden.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.