Trump hyödyntää uskontoa omiin tarkoituksiinsa

Yhdysvaltojen kansallisen rukousaamiaisen perinne sai alkunsa vuonna 1953 Dwight D. Eisenhowerin presidenttikaudella. Nykyisin noin 3 000 politiikan ja talouden vaikuttajaa kokoontuu monipäiväiseen verkostotapaamiseen laveasti ymmärretyn kristillisyyden hengessä.

Ensimmäiseen presidentti Donald Trumpin isännöimään aamiaiseen viime viikolla latautui tavallista enemmän mielenkiintoa. Trump ohitti jälleen diplomaattiset sanankäänteet ja puolusti jyrkin sanoin päätöksiään, kuten seitsemän muslimimaan kansalaisille julistamaansa maahantulokieltoa.

Trumpin esiintymiseen kohdistui huomiota senkin takia, että hänen suhteensa republikaanipuolueen ydinkannattajakunnan muodostaviin konservatiivikristittyihin on ollut jännitteinen. Tiukan linjan kristityt eivät joutuneet pettymään. Lapsuudestaan asti presbyteerikirkkoon kuulunut Trump puolusti kirkollisia arvoja ja kertoi kotikasvatuksensa uskonnollisista opetuksista. Presidentti piti terrorismia suurimpana uhkana uskonnonvapaudelle.

Kristinusko on modernina aikana näytellyt Yhdysvaltojen politiikassa huomattavasti suurempaa roolia kuin Euroopassa. New Yorkin vapaamielisen bisneseliitin edustajana Trump ei vastannut vakiintunutta kuvaa uskonnollisen oikeiston ihannepoliitikosta. Vaalikampanjan törkykommentit ja syytökset seksuaalisesta häirinnästä horjuttivat peruskannatusta rajusti. Huomattava osa evankelikaalisen siiven naisäänestäjistä kääntyi Hillary Clintonin taakse Trumpin arveluttavan seksuaalimoraalin tultua julki.

Konservatiivikristittyjen kannatuksen varmistamisessa tärkein päätös oli varapresidenttiehdokkaan valinta. Indianan kuvernööristä Mike Pencestä Trump sai aisaparikseen syvästi uskonnollisen poliitikon. Toissa viikolla Pence niitti mainetta ensimmäisenä varapresidenttinä, joka osallistui abortin vastaiseen mielenosoitukseen.

Republikaanien ja demokraattien arvojen vastakkainasettelun kärjistyminen kiteytyy abortissa, joka on etenkin monille kristityille tärkein äänestyspäätökseen vaikuttava kysymys. Virkakautensa aluksi Trump kielsi yhdysvaltalaisrahoitteisilta kansalaisjärjestöiltä aborttineuvonnan ja niiden tekemisen maailmalla.

Rukousaamiaiselle osallistunut kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) kaipasi, että Suomessakin puhuttaisiin uskosta yhtä avoimesti kuin Amerikassa (HS 2.2.). Oikein ymmärrettynä toive on aivan asiallinen, sillä uskonnonvapaus kuuluu poliitikoillekin. Suomen ei kuitenkaan pidä seurata USA:ta siinä, että uskontoa käytetään Trumpin tavoin kansankiihotuksen välineenä.

Toisaalta ei ole haitaksi, että suomalaisia on mukana rukousaamiaisella. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) kyseenalaisti Facebookissa maahanmuuttopolitiikkaan vedoten ulkoministeri Timo Soinin (ps.) osallistumisen. Arhinmäen heitto on arvotonta politikointia. Se tästä epävarmuuden ajasta enää puuttuisi, että Suomen johtavat poliitikot alkaisivat boikotoida kutsuja Yhdysvalloista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Turvakudelmaa on joskus vaikea hahmottaa

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.