Trumpin tullitemput ovat osa kovaa kaupantekoa

Vuosikymmeniä jatkunut pyrkimys maailmankaupan vapauttamiseen on luonut vahvoja käsityksiä siitä, miten hyödyllistä kaupan esteiden poistaminen on ja miten vahingollista niiden palauttaminen on. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump osoitti virallistamalla tulliuhkauksensa viime torstaina, miten hän katsoo asioita toisin. Hänen mielestään 25 prosentin tuontitulli teräkselle ja kymmenen prosentin tuontitulli alumiinille suojelevat amerikkalaisten omaa teräksen ja alumiinin tuotantoa. Tullimääräyksen allekirjoitustilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan pieni joukko myhäileviä terästeollisuuden työntekijöitä.

On arvioitu, että esimerkiksi EU:n teräksen vienti voisi romahtaa puoleen tullimaksujen seurauksena. EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesikin, ettei EU katso sivusta, kun unionin teollisuutta lyödään. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen arvioi puolestaan, että EU:n on saatava poikkeus tullimaksuista Australian, Meksikon ja Kanadan tapaan. Jos EU ei poikkeusta saa, Kataisen mielestä ”on päivänselvää, että Yhdysvallat häviää tämän casen” ja joutuu maksamaan sakkoja (Yle aamu-tv 12.3.).

EU:n on WTO:n sääntöjen mukaan tehtävä vastatoimensa 90 päivän sisällä siitä, kun tullit ovat tulleet voimaan ensi viikon perjantaina. Tietoja vastatoimista onkin tihkunut jo julkisuuteen. EU:n tuontitullit amerikkalaistuotteille voisivat koskea vaatteita, maissia, viskiä, moottoripyöriä ja autoja. Eurooppalaisten autojen viennille Yhdysvaltoihin tullit eivät tietäisi hyvää. Suomessa huolta herättääkin se, miten kävisi hyvässä vedossa olevan Uudenkaupungin autotehtaan.

Trumpin vahvuus kauppasodan kävijänä on siinä, että hän sivuuttaa sääntöjä ja sotkee politiikassaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kauppapolitiikkaan ja päinvastoin hyvin omintakeisella tavalla, ja tullienkin määräämisessä hän on valmis joustamaan, jos saa myönnytyksiä toisaalla. Kanadan ja Meksikon tullipoikkeus riippuu siitä, suostuvatko maat neuvottelemaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan uudelleen. Naton eurooppalaisille jäsenmaille helpotuksia tulleista saattaa puolestaan herua, jos ne lisäävät panostuksiaan Natoon.

Selitystä tullien määräämiselle on etsitty ja yksi sellainen on löydetty Yhdysvaltojen valtavasta kauppataseen vajeesta, joka oli tammikuussa noin 45 miljardia euroa. Trumpin mielestä vaje ja sen jatkuva kasvu osoittavat Yhdysvaltojen solmineen huonoja kauppasopimuksia. Vajeen kasvun suurin selitys saattaa kuitenkin olla se, että talouden korkeasuhdanne on saanut amerikkalaiset kuluttajat ostamaan runsaasti Kiinassa valmistettuja tuotteita.

On mahdotonta sanoa, miten Trumpille tulleineen käy. Lyhyellä tähtäimellä voitot ovat jopa todennäköisempiä kuin tappiot, mutta pitkällä tähtäimellä protektionismi eli oman teollisuuden tuotannon suojeleminen esimerkiksi tullein hyydyttänee talouskasvua Yhdysvalloissa ja koko maailmassa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.