Tshernobyl jätti synkän pilven ydinvoiman päälle

Nykyisessä Ukrainassa 30 vuotta sitten tapahtunut Tshernobylin ydinvoimalan onnettomuus muutti pysyvästi käsityksiä ydinvoiman turvallisuudesta. Yhdysvaltojen Harrisburgissa vuonna 1979 tapahtunut voimalaturma oli jo nostanut katastrofin uhan julkiseen keskusteluun, vaikka tuolloin suojarakennus esti vahingot ihmisille ja ympäristölle.

Tshernobylin jälkeen kaikki oli toisin. WHO:n mukaan akuutti säteilysairaus todettiin 134 hengellä, joista vajaa 50 kuoli seitsemän vuoden sisään. Arviot välillisesti kuolleiden määrästä vaihtelevat esittäjän mukaan. Venäjän tiedeakatemia on puhunut jopa 210 000:sta ennenaikaisesta kuolemasta. Arviointia vaikeuttaa, että syöpäsairaudet kehittyvät hitaasti eikä vuosikymmenten päästä pystytä varmentamaan ydinsäteilyn osuutta.

Tshernobylillä oli energiapolitiikkaakin laajempaa maailmanhistoriallista merkitystä. Kolme vuotta turmasta Neuvostoliitto siirtyi uudistusohjelma perestroikaan, entisen itäblokin maat luopuivat sosialismista ja Berliinin muuri murtui. Vuonna 1991 Neuvostoliitto lakkasi olemasta.

Turmahetkelle elettiin jo presidentti Mihail Gorbatshovin glasnostiksi nimeämää avoimuuden kautta, mutta onnettomuudesta kertomisessa neuvostoviranomaiset palasivat suljetulle linjalle. Kun tieto katastrofin mittakaavasta vähitellen valkeni, lisääntyi paine avoimuuden lisäämiseen edelleen.

30 vuoden jälkeen Tshernobyl on yhä historian selvästi vakavin ydinvoimaonnettomuus. Esimerkiksi Japaniin viisi vuotta sitten iskeneissä tsunamissa ja maanjäristyksissä kuoli tai katosi yli 18 000 ihmistä, mutta tsunamista johtunut Fukushiman ydinvoimalaturma ei aiheuttanut suoraan yhtään kuolonuhria.

Tshernobyliä ei voi selittää yksinomaan tekniikan ja turvatoimien pettämisellä. Tuhoisa ketjureaktio ei seurannut yksinomaan neuvostojärjestelmän leväperäisyydestä. Onnettomuus johtui tietoisen uhkarohkeasta kokeesta, joka reaktorille tehtiin määräaikaishuollon yhteydessä.

Voimaloiden turvallisuus kehittyi Harrisburgin jälkeen ja edelleen Tshernobylin vauhdittamana. Tshernobylin pysyvä opetus on kuitenkin, että ydinvoima on vaarallista väärissä käsissä. Kasvava uhka on terrorismi, joka voisi kylvää laajaa tuhoa ydinvoimalaan kohdistuessaan. Terrorihyökkäyksen ehkäisy pakottaa tuomaan uuden lisän voimaloiden turvasuunnitteluun.

Suomessa Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan on määrä tuottaa sähköä vuoden 2018 lopussa, yhdeksän vuotta alkuperäistä aikataulua jäljessä.

Riskeistä huolimatta ydinvoimasta luopuminen on osoittautunut vaikeaksi kaikissa teollisuusmaissa. Päästövähennystavoitteet lisäävät vaikeutta, sillä uusiutuvasta energiasta ei ole vielä kokonaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Ydinvoimaa tarvitaan Suomessakin siirtymäkauden ratkaisuna niin kauan, kunnes aurinko-, tuuli- ja muut puhtaat energiamuodot kehittyvät tuottamaan kokonaisedullista ja kaikkina aikoina huoltovarmaa sähköä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Välttämättömyydestä tulee hyve

Puolueen etu ennen kaikkea

Kotimaista ruokaa pääsiäisen juhlapöytään

Hammaslääkärikoulutus muistuttaa yhteistyöstä

Mikä ei muutu

Kolmannen asteen ratkaisu

Kokemus korvaa määrän Savon EU-ehdokkaissa

Automatkoista halutaan entistä turvallisempia

Vaaleissa hävinnytkin on ihminen

Nyt vihaa poistamaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.