Tuhoavia säästöjä

Hallitusohjelmaa ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusia linjauksia lukiessa on syytä kysyä: Minne menet ammattikorkeakoulutus?

Ammattikorkeakouluille esitetään noin kolmentoista prosentin säästöjä. Hallitusohjelman ilmestyessä ammattikorkeakoulujen säästöjen oletettiin olevan 51 miljoonaa euroa. Myöhemmin on selvinnyt, että säästöihin lisätään niin sanottu kuntarahoituksen osuus. Tavoitteena on siis yhteensä 120 miljoonan euron leikkaukset vuositasolla. Näillä säästövaatimuksilla puhutaan jo ammattikorkeakoulukenttää tuhoavista säästöistä.

Vuonna 2013 esitetään vähennettäväksi 2 200 ammattikorkeakoulun aloituspaikkaa. Opinnot kestävät keskimäärin neljä vuotta. Sen vuoksi aloituspaikat kerrotaan neljällä. Puhutaan siis 8 800 opiskelijan jäämisestä ammatillisen korkeakoulutuksen ulkopuolelle.

Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentäminen ei riitä kattamaan säästötavoitteita. Supistettu toiminta hoidetaan pienemmillä taloudellisilla resursseilla. Tämän mittaluokan leikkaus uhkaa ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä.

Mistä osaajia? Luodaanko maailman osaavin kansa ammattikorkeakoululeikkauksilla?

On ymmärrettävä, että suomalainen yhteiskunta joutuu tarkastelemaan rakenteitaan ja hakemaan mittavia leikkauksia. Koulutus on myös mitoitettava pienenevien ikäluokkien mukaan.

Laman torjumisen lääkkeenä ei voi olla osaavan työvoiman saatavuuden leikkaaminen. Ammattikorkeakouluista valmistuneet eri alojen osaajat kuten insinöörit, sairaanhoitajat, tradenomit, agrologit, restonomit ja kulttuurialan eri ammattiryhmät ylläpitävät ja kehittävät yhteiskunnan keskeisimpiä perustoimintoja.

Myös ammattikorkeakoulujen alueellinen koulutustarjonta turvaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen.

Ammattikorkeakoulun rehtorineuvoston julkaisemien tilastotietojen perusteella ammattikorkeakoulutus on tehokkain tapa kouluttaa osaajia yhteiskuntaan. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat yksikköhinnaltaan yliopistotutkintoja edullisempia ja ne suoritetaan nopeammin.

Työllistyvät parhaiten Ammattikorkeakouluista valmistuneet työllistyvät koulutusasteista parhaiten. Kummastuttaa, että yliopistosektorille ollaan osoittamassa pientä lisäystä aloituspaikkoihin. Toisen asteen ammatilliselle koulutukselle luodaan puolestaan mittavia säästötavoitteita.

On perusteltua tarkastella osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Pohjois-Savon liitto on tehnyt koulutustarve-ennakointia tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Näitä ovat muun muassa oppilaitosten ja yritykset. Liiton kesäkuun esitys oli hyvin valmisteltu.

Siinä esitettiin maltillista aloituspaikkojen vähentämistä niin toisen asteen ammatilliseen kuin ammattikorkeakoulupaikkoihin. Esitys huomioi ikäluokkakehityksen ja toimialojen työllisten laskennalliset muutokset.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkastelee tai ainakin sen pitäisi tarkastella aloituspaikkaesityksiä maan koulutustarjonnan tasa-arvon näkökulmasta. Koulutuksellinen tasa-arvo on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen tavoite. Ei ole perusteita siirtää mittavasti koulutuksen aloituspaikkoja kasvukeskuksiin. Taideyliopiston synnyttämistä ei tulisi rahoittaa ajamalla alas muuta Suomen kulttuuriopetusta.

Tekniikkaa tarvitaan Positiivista on, että palautteessaan opetus- ja kulttuuriministeriö esittää maitotalouden koulutusvastuuta Savonialle. Sen sijaan valtakunnan suurin leikkaus (105 aloituspaikkaa) tekniikan koulutuksesta herättää ihmetystä.

Savonian tulee turvata tekniikan laaja koulutustarjonta, sillä olemme itäisen Suomen teollisuuden keskus. Energia-, rakennus-, konetekniikka sekä niihin kiinteästi liittyvät muut tekniikan koulutusohjelmat ovat elinkeinoelämälle tärkeitä. Itä-Suomen yliopistossa ei ole tekniikan tiedekuntaa, mutta kylläkin tekniikkaa tukevaa koulutusta.

Savonian musiikin leikkausesitys on käsittämätön. Musiikki- ja tanssipedagogit ovat parhaiten työllistyviä ammattilaisia. Koulutuksen laatumittarit ovat kunnossa. Lisäksi musiikin eri koulutustasot muodostavat Kuopiossa hyvän kokonaisuuden.

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen antaa kylmää kyytiä ammattikorkeakoulujen "etäkampuksille". Korkeakouluverkko koetaan sirpaleiseksi.

Kuitenkin yliopistokeskusten toiminta turvataan alueiden tarpeita palvelevana toimintana. Tavoite on ristiriitainen, koska hallitusohjelman mukaan joka maakunnassa toimii jatkossakin yksi tai useampi korkeakoulu.

Korkeakouluverkkoa kehitetään alueiden kehittämistarpeiden näkökulmasta. Näin edeten Savonia tarkastelee kumppanuuttaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa samoin Varkauden kampuksen uusia toimintamalleja.

Vuonna 2014 ammattikorkeakoulut kokevat historiallisen uudistuksen. Ammattikorkeakoulujen muuttuminen itsenäisiksi oikeushenkilöiksi sekä rahoitusvastuun siirtyminen valtiolle ovat kannatettavia asioita.

Tuloksellisuuteen pohjautuva rahoitus tarvitsee monipuoliset ja objektiiviset mittarit. Toivottavasti säästöt eivät vaaranna uudistuksen toteuttamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluille antamassa palautteessa jää tulkinnan varaa. Savonia tekee oman esityksensä niin, että olemme jatkovuosinakin tuloskunnossa.

Kirjoittaja on Savonia-ammattikorkeakoulun opetuksesta vastaava vararehtori ja filosofian tohtori.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.