Tunteet pinnassa

Urheilu kuohuttaa tunteita. Menestys arvokisoissa saa tavalliset aikuiset miehen jörrikät liikuttumaan puhumattakaan meistä tuhansista ja taas tuhansista liikuntaa aktiivisesti seuraavista. Vastaavasti myös menestymättömyys saa meidät manaamaan pienen eläimen lailla.

Miesten jääkiekkomaajoukkueen arvostus koki täyskäännöksen yhdessä yössä. Yhdysvalloille koetun nöyryyttävän rökäletappion jälkeen lammaslaumasta kasvoi pronssimitalin myötä sankarileijonien unelmajoukkue.

Naisten 30 kilometrin hiihdossa selostajat kuten kotikatsomotkin tuomitsivat Aino-Kaisa Saarisen suksien vaihdon vain viisi kilometriä ennen maalia taktiseksi virheeksi. Vain muutaman minuutin hiihdon jälkeen teko olikin loistava taktinen veto ja Saarinen taktikoinnin mestari. Tämä vain kertoo sen miten tärkeää urheilu meille on ja miten suuria tunteita se liikuttaa.

Urheilu liikuttaa päätöksentekijöiden tunnekenttää myös silloin kun liikuntapaikkoja rakennetaan.

Kovinkaan monta liikuntapaikan rakentamispäätöstä ei ole tehty yksimielisesti. Useimmiten urheilupaikkahankkeita vastustaa kovaääninen oppositio. Olipa sitten kysymys urheilukentästä, jäähallista, katsomosta, peliareenasta, ensilumen ladusta tai mistä tahansa.

Vastustajien mielestä rahat tulisi sijoittaa tärkeämpiin yhteiskunnallisiin palveluihin kuten vanhushuoltoon, sosiaali- ja terveystoimeen tai pientiestön kunnossapitoon. Siis hyviin tarkoituksiin.

30 000 liikuntapaikkaa Suomessa on noin 30 000 liikuntapaikkaa, joista noin 75 prosenttia on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Lopuistakin suuri osa on kuntien määräysvallassa olevia yhtymiä tai osakeyhtiöitä.

Yksityisiä liikuntapaikkoja on lähinnä suurissa kaupungeissa. Kuntien miltei kaikki liikuntapaikat ovat jossain muodossa saaneet ison yhteiskunnan, valtion avustusta, erityisesti pienempien kuntien osalta. Tämän vuoden alusta lukien liikuntapaikkojen rahoitus kanavoituu opetusministeriön ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta.

Viime vuosina painotus Itä-Suomen osalta on ollut lähiliikuntapaikkojen rahoittamisessa. Vuositasolla näihin on panostettu 700 000 euroa. Näin on haluttu tukea kansalaisten jokapäiväistä liikunnan harrastamista. Avustusosuus on ollut 20-30 prosenttia, lopun ovat yleensä sijoittaneet kunnat.

Viime vuosien aikana perinteisten liikuntapaikkojen ohella yhdeksi suosituimmista ovat osoittautuneet kevyen liikenteen väylät. Kävely, rullaluistelu, juoksu, hölkkä ja pyöräily ovat suosittuja liikuntamuotoja.

Osa kansanterveyttä Yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna ihmiset kuitenkin liikkuvat liian vähän. Kiistämättömästi on osoitettu, että liikunta eri muodoissaan parantaa hyvinvointiamme.

Sydän ja verisuonisairauksien ehkäisyssä liikunnalla on keskeinen rooli ravintotottumusten ohella, samaten liikalihavuudesta pääosin seuraavan aikuisiän diabeteksen torjunnassa. Myös masennukseen liikuntaa pidetään yhtenä tehokkaimmista "lääkkeistä".

Liikunta on yksi parhaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keinoista. Liikuntaa pitää voida lisätä koulujen tuntijaossa, päiväkotien toiminnassa, iltapäiväkerhoissa. Myös ikääntyvien ihmisten liikuntaharrastusta ja -palveluja on lisättävä. Näin toimintakyky säilyy pidempään ja vältytään kalliimpien palvelujen käytöltä.

Mikä parasta ikääntyvien elämään tulee lisää mukavaa sisältöä, liikunnan iloa ja sosiaalista kanssakäymistä. Toivoisin kuulevani sosiaali- ja terveystoimen budjetteja käsiteltäessä aloitteen liikunnanohjaajien palkkaamisesta ikäihmisten palveluihin. Toivottavasti minun ei tarvitse pitkästyä.

Toisena valtion rahoituksen painopisteenä on ollut maakuntien kannalta merkittävien tapahtumien tukeminen kilpailuolosuhteita kehittämällä.

Itä-Suomen alueella merkittäviä urheilutapahtumia ovat olleet mm. ampumahiihdon MC kisat Kontiolahdella, Puijon MC mäkikisojen osakilpailu, Joensuun ja Lapinlahden kansainväliset yleisurheilun Eliittikisat.

Unohtaa ei toki sovi Veikkausliigan jalkapallo- ja SM-liigan jääkiekko-otteluja ja muitakaan sarjatasoja. Niillä kaikilla on merkitystä aluetaloudelle, paikkakuntien yhteenkuuluvuudelle ja julkikuvalle.

Rakentaa imagoa Liikunnan ja urheilun avulla rakennetaan monilla alueille dynaamista ja eteenpäin pyrkivää imagoa.

Myös yritysten urheilun sponsorointi perustuu mielikuvien ja näkyvyyden rakentamiseen. Yritykset eivät enää hae pelkkää näkyvyyttä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Monet urheiluseurat ovat pyrkineet rakentamaan kumppanuutta alueen elinkeinoelämän kanssa.

Yksi onnistujista on Oulun Kärpät, joka on kyennyt luomaan Kärpistä myyvän tuotteen, koko pohjoisen Suomen joukkueen ja urheilubrändin. Samansuuntainen kehitys on menossa maakunnassamme KalPan osalta. KalPasta on muotoutumassa koko maakunnan joukkue, jonka menetykseen kaikki urheiluihmiset uskovat.

Jalkapallossa KuPSilla on joskus ollut sama asema ja maakunta asettuu hyvin nopeasti kokonaisuudessaan KuPSin tueksi kunhan menestys edes vähän vastaa jalkapalloväen odotuksia. Jatkuvilla tappioilla ei tahdo olla ystäviä.

Hyvin monet maakunnan liikkeenjohtajista on sitä mieltä, että maakunta tarvitsee KalPan menestystä luodakseen uskoa tulevaan. Tähän uskoon on helppo yhtyä.

Urheilun avulla on helppo rakentaa myös maabrändiä. Mäkihyppääjät, maastohiihtäjät, lumilautailijat, laskettelijat, yleisurheilijat, ralliautoilijat, formulakuskit ja monet muut urheilijat ovat kirkastaneet kuvaamme maailmalla.

Myös media tarvitsee urheilua. Ylellä ei ole varaa edes keskustella huippu-urheilutapahtumien televisiointien lopettamisesta.

Huippu-urheilu ei enää onnistu amatööriurheilun ihanteiden pohjalta. Valmentautumiseen on panostettava, samaten välineisiin ja välinehuoltoon. Olosuhteiden on oltava tämän päivän vaatimusten tasolla. Myös valmennuksen. Suomen kansa janoaa (puhdasta) menestystä.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.