Tuntematon ystävä

Kuusi vuosikymmentä sitten allekirjoitettu Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus sääteli yli neljän vuosikymmenen ajan hyvin voimallisesti ja näyttävästi maamme ulkopolitiikkaa. Varsin usein yya-sopimukseen vedottiin myös puolueiden puhtaasti sisäpoliittisessa valtataistelussa.

Kun itsenäisellä Suomella on ikää 90 vuotta, niin pyöreästi puolet siitä ajasta on eletty huhtikuun 6. päivänä 1948 allekirjoitetun yya-sopimuksen hengessä ja vaikutuspiirissä. Se on pitkä aika, jonka kansakunta on kuitenkin huomattavan aktiivisesti pyrkinyt poistamaan mielestään.

Vuosi 1948 on yksi itsenäisen Suomen historian suurista vuosista. Kommunistien vyörytystä oli jatkunut jo yli neljä vuotta, ja Tshekkoslovakian liittäminen tiukasti sosialististen maiden joukkoon antoi Suomen äärivasemmistolle intoa vaatia, että "Tshekkoslovakian tie on myös Suomen tie". Tässä kuohuvassa tilanteessa monet varmasti ajattelivat sekä Suomessa että ulkomailla, että yya-sopimus oli yksi askel tällä SKP:n vahvan naisen Hertta Kuusisen viitoittamalla tiellä.

Onneksi julkisuus oli vuoden 1948 talvella jo toista kuin politiikan todellisuus. Kansandemokraattisen Suomen johtoon kaavailtu sisäministeri Yrjö Leino oli jo menettänyt tuossa vaiheessa luottamuksensa Moskovassa, ja jäljellä olivat vain kovat puheet ja "vaaran vuosilta" hankittu maine. Kommunistien käsissä yya-sopimuksesta olisi tullut kohtalokas asiakirja Suomen itsenäisyydelle, mutta heidän menetettyään asemansa sopimuksen tulkinta jäi presidentti J.K. Paasikivelle ja kansanvaltaista Suomea puolustaneille sosiaalidemokraateille ja maalaisliittolaisille. Kansakunta pelastui.

Paasikiven jälkeen Urho Kekkonen otti itselleen oikeudet yya-sopimuksen tulkintaan ja hoiti sen tehtävän isänmaan parhaaksi - oltakoon presidentin toimista jälkikäteen mitä mieltä tahansa.

Yya-sopimuksen vastustajat pitivät sitä kahleena Suomen itsenäisyydelle. Tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset käyttivät kuitenkin samanaikaisesti surutta hyväkseen sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia esimerkiksi ilmaiseen "ystävyysmatkailuun" naapurimaassa.

Läheisen ystävyyssuhteen sanottiin tehneen suomalaisista Euroopan ja koko maapallon parhaita Neuvostoliiton ja myöhemmän Venäjän asiantuntijoita. Yya-sopimuksen luoma ystävyys oli kuitenkin paljolti pintakoreutta. Neuvostoliiton romahdus tuli Suomen valtiojohdolle ja poliitikoille täytenä yllätyksenä.

Uusi Venäjä on ollut olemassa kohta kaksi vuosikymmentä. Yhteisestä pitkästä rajasta ja yhteisestä historiasta huolimatta se on vielä suuri tuntematon. Vaikka presidentit soittelevat toisilleen, niin arjen yhteydet ovat poikki. Siitä kertovat vaikkapa vuodesta toiseen jatkuvat itärajan rekkajonot. Siitä todistavat myös uudet puutullit, joista Venäjä ei suostu tinkimään senttiäkään. Kukapa suomalainen asiantuntija osaa sanoa tänään, mitä naapurissa tapahtuu presidentin vaihtuessa Vladimir Putinista Dmitri Medvedeviin?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.