Tuottavuusohjelmaa ei kannata romuttaa

Finanssikriisi ja sitä todennäköisesti seuraava reaalitalouden taantuma ovat innostaneet poliittista oppositiota moittimaan valtion tuottavuusohjelmaa. Estottomin on ollut Vasemmistoliitto, joka on nimennyt tuottavuusohjelman kurjistamisohjelmaksi. Täyslaidallisen hallitus on saanut myös sosiaalidemokraateilta, vaikka he olivat mukana edellisessä hallituksessa, joka jo asetti tavoitteeksi liki 11 000 valtion työpaikan karsimisen. Nykyinen hallitus on kasvattanut tavoitetta vajaalla 5 000 työpaikalla.

Politikoinnin keskellä pitäisi kuitenkin koko ajan muistaa tuottavuusohjelman perusteet, joita talouden suhdanteet eivät murra. Myös valtion työpaikoilla on kyettävä kasvattamaan tuottavuutta samalla tavalla kuin yksityisissä yrityksissä. Erityisesti se on tarpeen ensi vuosikymmenellä, kun osaavasta työvoimasta tulee Suomessa todellinen pula.

Valtion leivissä on tällä hetkellä runsaat 120 000 ihmistä. Tuottavuusohjelma arvioi, että vuonna 2015 valtio tulisi toimeen runsaalla 100 000 työntekijällä. Eläkkeelle jääviä tai muualle siirtyviä työntekijöitä pitäisi pystyä korvaamaan muun muassa organisoimalla töitä tehokkaammin ja myös ulkoistamalla niitä. Jatkuvasti kehittyviä teknisiä apuvälineitä pitäisi kyetä hyödyntämään nykyistä paremmin.

Sama urakka on edessä myös kunnissa. Kuntasektorilta palkkansa saavien määrä on kääntynyt uudelleen nousuun, mikä ei voi jatkua pitkään. Julkisen sektorin paisuttaminen olisi edesvastuutonta tilanteessa, jossa kansantalouden kasvua muutaman vuoden kuluttua uhkaa työvoimapula.

Tosiasia kuitenkin on, että todennäköisesti ainakin ensi vuonna ja vuonna 2010 työttömyys kasvaa. Se pakottaa arvioimaan uudelleen eräitä tuottavuusohjelman toteuttamiseksi tehtyjä suunnitelmia. Ei esimerkiksi tunnu kovin mielekkäältä, että työ- ja elinkeinoministeriön alaisista työvoimatoimistoista karsitaan ihmisiä juuri silloin, kun työvoimatoimistojen työt ovat lisääntymässä. Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) onkin aivan perustellusti vaatinut ministeriönsä suunnitelmien tarkistamista.

Joitakin ministeriöitä voi myös arvostella siitä, että ne eivät ole kyenneet tekemään järkeviä tai riittävän tarkkoja suunnitelmia siitä, miten ne oman leiviskänsä tuottavuusohjelman toteuttamisessa aikovat hoitaa. Toimeen on tartuttu ikään kuin kyseessä olisi vain henkilöstön vähentämissuunnitelmia, josta kuitenkaan ei ole kyse.

Joissakin julkisissa puheenvuoroissa valtiota on moitittu siitä, että samaan aikaan kun se tarkastelee kriittisesti palkollistensa määrää, se suunnittelee toimintojensa alueellistamista. Nämä kaksi prosessia eivät kuitenkaan ole minkäänlaisessa ristiriidassa. Alueellistaminen ei merkitse valtion henkilöstömäärän kasvattamista, vaan töiden teettämistä uudella tavalla ja tuottavammin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.