Turkki lännen ja idän polttopisteessä

Turkin pääministeri Recep Erdogan on voittanut pisteitä kotikentällä Lähi-idän politiikallaan viime kuukausina. Se on sisältänyt muun muassa terävän yhteenoton Israelin kanssa ja lähentymistä Iraniin.

Uudelleen heräävä kurdiongelma on sitä vastoin aiheuttanut ongelmia sisäpoliittisella kentällä.

Sosialistinen kansanpuolue CHP ja oikeistolais-kansallismielinen MHP-puolue syyttävät Erdogania epäonnistuneesta kurdipolitiikasta.

Politiikan päämääränä on ollut ratkaista kurdikysymys. Se on järkyttänyt turkkilaista yhteiskuntaa viimeisten 25 vuoden ajan, vaatinut 40 000 kuolonuhria ja maksanut maalle 300 miljardia dollaria.

Iso kurdiongelma Erdogan lupasi viime vaaleissa korvata siihen asti kestäneen sotaisan linjan liberaalimmalla politiikalla kurdeja ja heidän Turkissa laitonta PKK- puoluettaan kohtaan.

Erdogan vakuutti antavansa kurdeille osittaisen kulttuurisen itsehallinnon ja kannatti isompia investointeja maan köyhään kaakkoisosaan. Siellä asuu suurin osa Turkin kurdeista.

Hänellä oli alussa kurdipuolue BDP:n tuki. Useimmat muista puoleista ja erityisesti MHP suhtautuivat kriittisesti Erdoganin kurdiohjelmaan. Niiden mielestä pitäisi suosia kovan linjan politiikkaa kurdeja kohtaan.

Jo Erdoganin ensimmäinen toimi, armahduksen myöntäminen joukolle PKK:n jäseniä sillä ehdolla, että he luopuvat aseistaan, herätti voimakasta vastustusta kansalaisten parissa.

Erdogan jätti ohjelman toimeenpanematta ja tyytyi joihinkin pienempiin toimiin. Se lisäsi pettymystä kurdeissa. Tätä pidetään syynä PKK:n uudelleen alkaneille väkivaltaisuuksille. Ne, toisin kuin aiemmat terroriaallot, ovat nyt kohdistuneet ainoastaan turkkilaisiin poliisi- ja sotilasjoukkoihin.

Jännitteitä Tel Avivin yliopiston Turkin asiantuntija, tohtori Alon Liel ei ole varma, että Erdogan onnistuu saamaan oppositiopuolueiden tuen yritykselleen hallita uutta kurdikriisiä. Puolueilla on tähtäimessään ensi vuoden parlamenttivaalit, minkä takia ne suosivat kriittistä linjaa Erdoganin AKP- puoluetta kohtaan. Yhteistyömahdollisuudet ovat kyseenalaiset, ellei kriisi kurdien kanssa pahene.

Washingtonin ja Ankaran suhteista ei ole Erdoganin hallituksen aikana puuttunut jännitysmomentteja ja molemminpuolisia pettymyksiä. Viimeksi amerikkalaiset ottivat selkeästi etäisyyttä Erdoganin päätökseen, joka koski Iranin ydinaseohjelmakiistaa. Erdoganin kanta oli USA:n, EU:n, Venäjän ja Kiinan sopiman linjan vastainen.

Lielin mukaan Turkin lähentymisellä Iraniin on rajansa. Maat ovat kilpailevat vaikutusvallasta Lähi-idässä. Arabimaat ovat tällä hetkellä alueella heikommassa asemassa Turkkiin ja Iraniin verrattuna.

Voi olettaa, ettei Turkki luovu vallanhalustaan Lähi-idässä. Erdogan ei myöskään ole luopunut toivosta EU:hun liittymisestä. Leilin mukaan näillä kahdella maalla on vastakkaiset intressit, jotka estävät pidemmälle menevän lähentymisen.

Kuuma lakimuutos Syyskuussa pidetään kansanäänestys Erdoganin ehdotuksesta muuttaa Turkin perustuslakia. Hän haluaa poistaa lain, joka antaa oikeusistuimille valtuudet tehdä poliittisen puolueen laittomaksi.

Monet puolueet vastustavat tätä lainmuutosta. Lakia on aiemmin käytetty Erdoganin puoluetta vastaan. Lähestyvä kansanäänestys on aiheuttanut poliittista levottomuutta.

Lakimuutosta vastustavat ryhmät käyttävät muun muassa kurdikysymystä hyökkäyksissään hallitusta vastaan. EU tukee Erdoganin aloitetta, jolla katsotaan olevan demokratiaa vahvistava vaikutus.

Tukea Hamasille Turkin ja Israelin välinen kriisi käynnistyi, kun Erdogan moitti Israelin toimia Gazan sodan aikana. Kriisi voimistui, kun Israel käytti sotilaallista voimaa Gazaan purjehtineeseen avustussaattueeseen. Saattuessa oli myös turkkilaisia aluksia ja ihmisiä.

Lielin mielestä yhteenotto Israelin kanssa on tuonut Erdoganille pisteitä muslimimaailmassa, erityisesti Iranissa ja Hamasissa. Hamas on saanut vahvaa tukea turkkilaisilta.

Jos Erdogan aikoo täysin katkaista suhteet Jerusalemiin, hän ottaa riskin. Turkki voi menettää lopullisesti välittäjän asemansa Israelin ja arabien välillä. Taustalla ovat myös israelilaiseen aseteknologiaan liittyvät tuontineuvottelut.

Turkkilainen Hurriet-lehti varoittaa hallitusta menemästä liian pitkälle voimamittelyssä Israelin kanssa.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on ollut perustamassa tutkimuskomiteaa, johon hän toivoo myös Turkkia ja Israelia. Komitean puheenjohtajana toimii Uuden Seelannin entinen pääministeri Geoffrey Palmer. Israel tukee Ban Ki-moonin aloitetta. Turkki ei ole toistaiseksi antanut lopullista vastaustaan

Kirjoittaja on Israelissa asuva vapaa toimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.