Turvallisuus on perustarve, josta ei pidä enää tinkiä

Turvallisuus kuuluu ihmisen perustarpeisiin heti ruuan, juoman ja hengitysilman jälkeen. Niin todistaa jo Maslowin tarvehierarkiana tunnettu ja tunnustettu psykologinen teoria. Vasta turvallisuuden jälkeen seuraavina tulevat yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet, arvonannon tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet.

Turvallisuus on ennen kaikkea tunne siitä, että vaaroja ja uhkia ei ole, vaikka tietenkin niitä on aina ja kaikkialla kuten kodissa, liikenteessä, työpaikalla ja monenlaisissa yleisötilaisuuksissa. Vaarat ja uhat voivat kohdistua henkeen, terveyteen ja omaisuuteen.

Kun ihminen kokee turvattomuutta, hänellä on siihen aina joku syy. Tiedotusvälineet ovat voineet varoittaa rikosuhasta, sosiaalisen median välittämä huhu voi pelottaa, viranomaiset ovat kenties varoittaneet tartuntatautiuhasta tai joku oma kokemus antaa aiheen turvattomuuden tunteeseen. Toisaalta vaaroista huolimatta ihmiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi, jos mitään ei normaalisti tapahdu tai jos sitten tapahtuukin, poliisi puuttuu uhkiin nopeasti ja tehokkaasti.

Yksi parhaista turvattomuuden tunteen poistajista on juuri poliisi. Jo pelkkä poliisiauto rauhoittaa tunnelmaa torilla tai muualla väkijoukkojen liepeillä. Esimerkiksi Kuopiossa poliisipartioita näkyy, mutta aika vähän muualla maakunnassa.

Suomen poliisijärjestöjen liiton tilaaman kyselytutkimuksen mukaan nyt jo useampi kuin joka toinen suomalainen pitää poliisien määrän vähentämistä vakavana uhkana maan turvallisuudelle. Erityisesti naiset ovat kehityskulusta huolissaan. Turvallisuuden tunteen väheneminen ei koske pelkästään ikäihmisiä, sillä vakavimpana tilannetta pitävät alle 50-vuotiaat.

Hälytystoiminnasta poliisien määrää ei ole vähennetty, mutta tinkiminen on kohdistunutkin valvontaan ja rikostorjuntaan. Karua kieltään puhuu myös tilasto, jonka mukaan kaikkien rikosten selvitysaste on pudonnut takaisin alle 60 prosentin vuoden 2012 jälkeen. Poliiseja oli vielä vuonna 2011 yli 7 700, mutta ensi vuonna heitä on enää noin 6 500. Pohjoismaiden vertailu viime vuoden poliisimäärillä osoittaa, että Suomessa on 1,33 poliisia per tuhat asukasta, mikä on pienin luku. Eniten poliiseja on Ruotsissa, 1,99 poliisia per tuhat asukasta. Lisäksi niin Norjassa, Tanskassa kuin Ruotsissakin poliisien määrää on tarkoitus kasvattaa ja Suomessa pienentää.

EU:n hybridiosaamiskeskuksen perustaminen on tärkeä asia ja välttämätön kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Myös tiedustelulainsäädännön uudistamisesta seuraa runsaasti toimia, jotka ovat omiaan lisäämään kansalaisten turvallisuutta monin tavoin.

Yhteistä muutoksille on se, että ne nielevät valtavia summia rahaa paitsi työntekijöiden palkkoihin myös laitehankintoihin. Sinänsä välttämättömien ja tärkeiden uudistusten keskellä on muistettava, etteivät säästöt saa olla pois poliisin arjen resursseista.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.