Turvallisuus on tulevaisuutta

Ministeriöt ovat vastikään laatineet omat tulevaisuuskatsauksensa. Tulevaisuuskatsauksissa näkökulma on ulotettu vuoteen 2020. Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksissa on onneksi paljon samoja asioita. Sanon onneksi, koska tätä kautta pääsemme ehkä pikkuhiljaa myös ministeriöiden poikkihallinnolliseen yhteistyöhön.

Tulevaisuuskatsauksissa toistuu ikääntymisen, ympäristön, kaupungistumisen ja globalisaation merkitys tulevaisuuteen ja turvallisuuteen.

Ikääntymisellä on yksilökohtainen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen turvallisuusvaikutus. Maahanmuuttajien määrällä on suoraan vaikutus sekä muuttajien että kohdemaan asukkaiden turvallisuuden tunteeseen. Ilmastomuutos sinällään vaikuttaa turvallisuuteen.

Turvallisuus on kytköksissä myös kansainväliseen kehitykseen. Poliittiset tai sotilaalliset konfliktit, rikollisuus ja erilaiset ääri-ilmiöt leviävät nopeasti maasta toiseen ja heikentävät ihmisten turvallisuuden tunnetta matkoilla ja omassa maassaan.

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti muutama viikko sitten kansallisen foorumin turvallisuudesta. Turvallisuus sopii erinomaisen hyvin aluehallintoviraston toiminnan teemaksi, koska se on yksi kolmesta poikkihallinnollisesta ydinprosessista kansalaisten oikeusturvan ja hyvinvoinnin rinnalla.

Turvallisuus koskettaa kaikkia vastuualueitamme kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa, poliisin toimintaa, pelastusta ja varautumista, työsuojelua ja ympäristöasioita.

Turvallisuuden haasteet kasvavat jo pelkästään siksi, että ihmiset liikkuvat. Maailmassa on maita, joihin liikutaan siksi, että ne ovat varakkaita. Sitten on niitä maita, joista lähdetään sodan jaloista tai paremman elämän toivossa.

Omasta maasta lähtemisen syinä voi olla ympäristöongelmat, taudit, uskontoon liittyvät seikat tai vain yksinkertaisesti liiallinen väestönkasvu. Turvallisuusfoorumissa puhunut kansanedustaja, ulkoministeriön Afrikan erityisavustaja Pekka Haavisto totesi, että Suomenkin turvallisuusuhkat vähenevät merkittävästi, jos konfliktien hoitoon päästään jo niiden alkulähteillä.

Tällä menettelyllä Haavisto arvioi hallitsemattomien pakolaisvirtojen paineen laskevan merkittävästi. Hän vastusti myös kehitysapurahojen vähentämistä, koska se johtaisi maastamuuttoaaltoon. Esimerkiksi Pakistanin tulvauhrien auttaminen estää pakolaisvirrat ja terrorismin kasvun.

Me vai maailma? Turvallisuus on nähtävä kahteen suuntaan. Oman maan hyvinvointi ja turvallisuus saatetaan nähdä paremmaksi silloin, kun estetään maahanmuutto, lisätään puolustusta ja vahvistetaan poliisia. Herkästi tämä johtaa myös siihen, että ympärillä kuohuu ja rajavartiointi ei riitä.

Pakolaiset tulevat, rikolliset ja terrorismi vaanivat. Siksi turvallisuus on syytä nähdä Euroopan yhteisenä turvallisuutena ja vieläkin laajemmin kansainväliset, globaalit uhkat ja tilanteet huomioon ottavana turvallisuutena.

Tuossa samaisessa foorumissa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet toi esille maahanmuuttajien mukanaan tuoman voimavaran erityisesti pienille paikkakunnille. Hän korosti, että maahanmuuttajat voisivat ylläpitää pienten paikkakuntien elinvoimaisuutta ja kouluttautua esimerkiksi ikääntyneiden hoivatehtäviin.

Nythän olemme monessa kunnassa tilanteessa, missä pakolaisten ottaminen ja siitä aiheutuvat kustannukset arveluttavat kuntapäättäjiä. Etelä-Savo on näyttänyt monen kunnan voimin aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Entinen Haukivuoren kunta oli itäsuomalainen esimerkki. Hirvensalmi ja Mäntyharju ovat päättäneet vastikään kuntapaikkojen tarjoamisesta pakolaisille.

Tällaiset päätökset ovat myönteisiä koko yhteiskunnalle. Ne osoittavat hyvää asennetta ja ne ovat aina halvempi ratkaisu kuin maahanmuuttajien "makuuttaminen" vastaanottokeskuksissa.

Suurin huoli työstä Muutama viikko sitten julkistettiin väestötutkimus suomalaisten suurimmista huolenaiheista. Lähes 60 prosenttia vastaajista oli huolissaan oman työnsä säilymisestä tai siitä, saako työtä. Terveydenhuollon saatavuus ja rikollisuus olivat seuraavia huolenaiheita. Sen jälkeen tulivat ympäristön ja maahanmuuton aiheuttamat ongelmat. Lähes 40 prosenttia vastaajista nosti maahanmuuton suurimmaksi huolenaiheeksi.

Miten tällaiseen tilanteeseen tulisi suhtautua? Ja miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia turvallisuuden näkökulmasta?

Turvallisuusfoorumissa yhdeksi yhteistyötahoksi esitettiin kirkkoa. Piispa Seppo Häkkinen totesi tässä kirkolle avautuvan kolme tehtävää. Ensinnäkin kirkko on arvokasvattaja. Koska suhtautuminen maahanmuuttajiin on asennemittari, kirkon arvokasvatuksella on tärkeä merkitys.

Arvokasvatuksen lisäksi kirkot tekevät konkreettista työtä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Ja kolmanneksi kirkot toimivat vuoropuhelun käynnistäjinä. Uskontojen välinen dialogi auttaa tuntemaan toisten uskontojen opinkäsityksiä ja perinteitä.

Itä-Suomen turvallisuuden tila on suhteellisen hyvä. Viimeisen poliisin tekemän turvallisuuskatsauksen (joulukuu 2009) mukaan Itä-Suomessa ja Kainuussa asuvat kokevat olonsa turvallisimmaksi kävellessään asuinkuntansa keskustassa.

Itä-Suomi kulkee valtakunnan keskiarvossa, kun turvallisuutta lasketaan omaisuus- Ja väkivaltarikosten perusteella. Omaisuusrikoksia Itä-Suomessa tehtiin vähiten Etelä-Savossa ja eniten Pohjois-Savossa. Poliisin toiminnasta parhaimmat arviot saatiin taas Pohjois-Karjalasta.

Kirjoittaja on Itä-Suomen aluehallintoviraston avin ylijohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Roskia ja hirsiä

Tyytyväisten oppilaiden osaaminen huolestuttaa

Hoitavia käsiä pitäisi lisätä, ei vähentää

Toisen maan kansalaiset

Huuhkajat hautasi menneisyyden haamut, remontoi suomalaisen jalkapallon identiteetin ja sai uskomaan parempaan

SDP:ssä on aika kääntää kokonaan uusi lehti

Empatiaa ei pitäisi unohtaa yt-neuvotteluissa

Joulukuusi-indeksi

Syödään siemenperunoita

Keskustan kova linja nostaa esiin SDP:n sisäisiä kiistoja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.