Turvapaikka kirkosta

Kristilliset kirkot kautta maailman ovat tarjonneet turvapaikkoja hädässä oleville ihmisille. Kirkot ovat avanneet oviaan, onpa pakoon sitten lähdetty miekkaa tai luonnonkatastrofeja.

Kuluneella viikolla kerrottiin, että Oulussa huostaan otettu teinityttö oli hakenut turvapaikkaa luterilaiselta seurakunnalta. Sen hän oli myös saanut.

Tyttö ja hänen vanhempansa haluavat, että huostaanoton perusteet vielä kerran käydään läpi viranomaisten kanssa. Vielä ei tiedetä, onnistutaanko tässä.

Todennäköisesti kyseessä on ainakin Suomessa ensimmäinen kerta, jolloin turvapaikkaa on kirkolta hakenut ihminen, joka ei ole maahanmuuttaja.

Tavallista sen sijaan on, että kirkot ovat piilotelleet ihmisiä, jotka Suomen viranomaiset ovat syystä tai toisesta määränneet käännytettäviksi takaisin kotimaihinsa. Joskus kirkon piilottamat ihmiset ovat pysyneet kuukausikaupalla viranomaisten ulottumattomissa.

Tammikuussa 2011 haudattiin Helsingissä egyptiläinen Eveline Fadayel. Siunauspalveluksen toimitti Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo.

Fadayel oli toinen kahdesta Suomeen muualta tulleesta isoäidistä, jotka halusivat jäädä asumaan Suomessa asuvien lastensa luokse. Maahanmuuttoviraston mielestä tämä ei käynyt. Isoäidit käännytettiin takaisin kotimaihinsa, toinen Egyptiin, toinen Venäjälle.

Arkkipiispa Leo tarjosi turvapaikan Fadayelille Lintulan luostarista Heinävedeltä. Fadayel asui luostarissa kolmisen kuukautta, jonka jälkeen hän palasi poikiensa luo Vantaalle.

Arkkipiispa Leo koki toimineensa moraalisesti oikein. Niin arkkipiispa todennäköisesti useimpien suomalaisten mielestä toimikin, vaikka hän uhmasi viranomaisia ja ehkä lakiakin.

Siksi olikin kummallista, että sisäministeri Päivi Räsäsen viime kesänä kansanlähetyspäivillä Kankaanpäässä pitämästä puheesta nousi sellainen mylläkkä kuin nousi.

Kannattaa vielä kerran siteerata Räsästä sanatarkasti:

–Kaikilla meillä on tullut eteen tilanteita, joissa joudumme miettimään, rohkenemmeko toimia vastoin yleistä mielipidettä tai normia, porukan painetta tai jopa lakia, jos nämä ovat Jumalan sanan vastaisia. Raamatussa kuitenkin sanotaan, että enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmistä.

Tuon valinnan jokainen itselleen rehellinen kristitty todennäköisesti joutuu tekemään monta kertaa elämässään. Pohdinnalta ei välty ministerikään.

Tekivätkö vastarintaan Natsi-Saksaa vastaan nousseet kristityt oikein? Vai tekivätkö oikein ne, jotka hirmuvaltion kukistumisen jälkeen perustelivat mukautumistaan vetoamalla silloin voimassa olleisiin lakeihin?

Kristillisten kirkkojen alttiuden hädässä olevien auttamiseen ei kuitenkaan pitäisi nousta yhteiskunnallisista ideologioista, vaan kirkon omasta opista. Heikkojen ja sorrettujen puolella oleminen on kristillisen sanoman ydintä.

Tätä ei poista se, että kirkot kautta historian ovat usein toimineet päinvastaisella tavalla. Kirkot ovat liian usein liittoutuneet maallisen vallan kanssa.

Viime vuosikymmenten ehkä tunnetuin ortodoksiteologi, Yhdysvalloissa elämäntyönsä tehnyt rovasti Alexander Schmemann arvosteli liberaalia protestanttisuutta, joka hänen mielestään oli sitoutunut liiaksi tähän maailmaan.

Se taas johtaa kirkon muuttumiseen sosiaaliseksi liikkeeksi ja hallinnollisiksi organisaatioiksi, joiden perustehtävä on yhteiskunnallinen aktivismi esimerkiksi oikeuden ja vapauden puolesta vailla yhteyttä kristilliseen perustaan.

Schmemann jaksoi muistuttaa kristinuskon hankalasta antinomiasta: kristitty elää maailmassa, mutta ei maailmasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Suuri Johtajasi ei ole sinun asiallasi vaan omallaan

Lemmenjoen kohun käsittely jatkuu vain

Uusi tukialuejako synnytti riidan vanhoilta pohjilta

Korvaako internet television?

Lapsia kuin nälkävuosina

Maaseudun eläkeläisiä vaivaa vaihtoehdottomuus

Oikeusvaltion horjuttamiseen ei saa antaa aihetta

Mitähän lukisin

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Ei ole sama, missä maassa maitoa tuotetaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.