Tutkimuslaitokset yhteen

Euroopan velkakriisi, valtion velkaantuminen, kauppataseemme alijäämäisyys sekä kuntauudistus jättävät juuri nyt huomiotta merkittäviä, hyvän tulevaisuutemme kannalta ratkaisevimpia uudistuksia.

Hallitusohjelmassa linjattiin sektoritutkimuslaitoksia koskeva uudistustyö käyntiin. Tarkoituksena on koota niitä suuremmiksi yksiköiksi, kehittää niiden ja yliopistojen välistä yhteistyötä. Esille on nostettu jopa niiden kytkentä osin ja tehtävien siirtäminen yliopistoille.

Valtion tutkimus- ja innovaationeuvosto totesi helmikuisessa esityksessään, että uudistuksella linjataan tutkimuslaitosten ohjausta, tavoitellaan voimavarojen parempaa kohdistamista sekä rahoituksen uudistamista. Mielenkiintoisin ja lupaavin on ilmaisu tutkimuslaitosten ”voimavarojen kohdentaminen yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti”. Se tuo uudistuksen väistämättä lähelle alue-, kehittämis-, tahto- ja päivänpolitiikkaa sekä ankaraa edunvalvontaa eri puolilta Suomea. Tuo edunvalvonta on jo alkanutkin.

Asetetut kolme–valtiosihteeri Timo Lankinen, toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi ja toimitusjohtaja Sixten Korkman–raportoivat esitystään jo 15.3.2012 tutkimus- ja innovaationeuvostolle sekä valtioneuvostolle. Heidän kokonaisesityksensä valmistuu 25.5.2012 mennessä. Asiantuntijoille on lausuttu tavoite ennakkoon selkeästi: laitosyksiköitä tulee olla jatkossa huomattavasti nykyistä vähemmän ja tutkimus on koottava aihepiirialueittain.

Ankarimman paineen aiheuttaa uudistukselle tutkimuslaitosten ja yliopistojen supistuva rahoituskehys.

Kolmentoista yliopiston rehtorit ovat jo ilmaisseetkin mielipiteenään, että hallituksen päättämä yliopistojen rahoituksen leikkaus 86,2 miljoonaa euroa vuosina 2012 -2015 voi riskeerata tutkimus-, ja korkeakoulujärjestelmämme toimintakyvyn sekä heikentää lamasta nousemista. He muistuttavat lisäksi, että 1990-luvun lamasta noustiin ylös päinvastoin: panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen tuon ajan haastavissa oloissa.

Pohjois-Savossa tutkimuslaitosten läsnäolo on nyt melko vahva. Kahdeksan tutkimuslaitoksen (Evira, Metla, MTT, Rktl, GTK, THL, TTL, Ilmatieteen laitos) yhteenlaskettu työpaikkamäärä on noin 500 lähes 6000 työntekijän valtakunnallisesta kokonaismäärästä. Suhteutettuna väestöosuuteemme tämä tutkijapanos on kaksinkertainen.

Määrällisesti hyvälle asiantilalle on useita syitä kuten pitkät perinteet tutkimuslaitoksissa, usean tutkimuslaitoksen selkeät kansalliset erityistehtävät sekä hyvä yhteistyö niin yliopiston kuin yhä paremmin yritysten kanssa. Tätä kehitystä on kyettävä vahvistamaan ja vaikuttavuutta aluekehitykseen lisäämään.

Taaksepäin ei ole mahdollista vilkuilla, niin selkeä on hallituksen tehtäväannon linjaus toimintojen tehostamisesta ja yhteistyön tarpeesta.

Oulussa onkin koottu viime vuosina erityisesti maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön alaisia tutkimuslaitoksia yhteistyöhön. Moni tutkimuslaitos on muuttanut yliopiston kampukselle yhteisiin tiloihin.

Vastaava tilanne on sangen hyvä myös Pohjois-Savossa. Usea sektoritutkimuslaitos sijaitsee Savilahden tiedelaaksossa, liki yliopistoa. Toisaalta löytyy myös toimivia ja tilaa vaativia tutkimuslaitoksia ympäri maakuntaamme kuten Metlan tutkimusasema Suonenjoella, MTT:n Maaningalla ja Rktl:n Tervossa. Niiden vahvuus on tutkimuksen korkeatasoisuus, toimiva yhteistyö sekä selkeät kansalliset erityistehtävät.

Uudistuksen mielenkiintoisin ilmaisu on ”parannetaan voimavarojen kohdentumista yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti”.

Se on iso kahva, tartuntapinta, kaikille kansanedustajillemme ja muille edunvalvojille. Uudistus ei siis olekaan vain tutkimuslaitosten ja yliopistojen johdon tulosneuvotteluja useiden ministeriöiden kanssa poissa julkisuudesta. Uudistukseen sisältyy puhdasta kunnon aluepolitiikkaa tuhti siivu.

Siksipä Pirkanmaan kansanedustajat ovat jo olleet asiallaan ja esiintyneet yhdessä Tampereen puolesta. Tampere nähdään vähintään läntisen Suomen keskuksena, jonne tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteinen infrastruktuuri katsotaan perustelluksi koota monialaisesti.

Pohjois-Savossa meidän on syytä olla vielä enemmän hereillä tavoitteitamme konkreettisesti lähikuukausina ajaen. Hyvä tutkimuslaitosuudistus ei tule tekemättä, eikä asenteemme saa olla se, että ”niin on hyvä kuin käy”. Toisten toimesta meille jää varmuudella menettäjän osa.

Tutkimuslaitosten tulevaisuushankkeessa on vaikutuksiltaan kyse liikennehankkeisiin verrattavissa olevasta ”uuden tiedon tiehankkeesta”, uudelleenlinjauksista, olevan vahvistumisesta tai heikentymisestä sekä tiedon ja yritystoiminnan kasvualustan turvaamisesta niin Pohjois-Savon kuin myös koko Itä-Suomen parhaaksi.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon
maakuntajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.