Tutkimustietoa tarvitaan eri puolilta Suomea

Tiistai-illan uutisesta (Maaseudun Tulevaisuus 17.9.) käynnistynyt kohu Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusnavetan kohtalosta typistyi lopulta myrskyksi vesilasissa, kun asioiden oikea laita valkeni lopulta keskiviikkona. Luke ei lopetakaan toimipistettään Maaningalla, vaan ulkoistaa Halolan tutkimusnavetan toiminnan ja panostaa nurmitutkimukseen.

Muutos on osa Luken laajaa tutkimusympäristöjen keskittämis- ja kehittämishanketta. Irtisanomisia ei ole luvassa. Halolan navettatyöntekijöille tarjotaan töitä nurmitutkimuksessa. Pitkällä aikavälillä Luken työpaikat pikemmin lisääntyvät kuin vähenevät (Savon Sanomat 19.9.). Nautatutkimuksensa Luke aikoo keskittää Jokioisiin, jonne tulee uusi tutkimusnavetta. Halolalle muutos merkinnee sitä, että lypsykarjan ruokintakokeet loppuvat. Luken hallintojohtaja Ilkka P. Laurila kertoo Luken säilyvän jatkossakin alueellisena toimijana eri puolilla Suomea sijaitsevien 24 toimipisteen turvin (Yle Uutiset 18.9.). Luke on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, joka on toiminut pian viisi vuotta. Se syntyi, kun maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus yhdistettiin.

Suomen ympäristökeskuksen Syken koordinoima KiertoVesi-hanke paljasti, että maatalous ei olekaan niin suuri fosforipäästöjen lähde kuin noin 30 vuoden ajan on rummutettu (Yle Uutiset 16.9.). Syken tutkijat kävivät läpi Luken huuhtoumakenttien aineistoa kolmelta paikkakunnalta kahdenkymmenen vuoden ajalta. Lopputulos oli, että nurmilta huuhtoutuu vesistöihin 0,43 kiloa hehtaarilta, eikä 1,1 kiloa, kuten on oletettu. Vanha luku on peräisin eteläisen Suomen pieniltä ja savisilta valuma-alueilta.

Nautakarjatalouden syyllistäminen vesistöjen pilaantumisesta fosforikuormituksen takia on siis ollut kohtuutonta jo pitkän aikaa, sillä viljelijät ovat muuttaneet toimintatapojaan perusteellisesti – päästöjä vähentäen. Lietelantaa ei levitetä enää talvisin, syyslevitystä on rajoitettu ja iso osa lietteestä mullataan.

Kun fosforin kokonaiskuormitus vesistöihin tiedetään, tuore tutkimustulos pakottaa tarkastelemaan uudelleen muiden päästölähteiden päästöjä. Ne ovat jokseenkin varmasti suurempia kuin tähän saakka on oletettu. Toisin sanoen ojitettujen turvemaiden ravinnepäästöt niin fosforin kuin typen osalta saattavat olla moninkertaiset tähänastiseen arvioon verrattuna.

Esimerkkitapaus maatalouden vesistöpäästöjen muutoksesta osoittaa, miten ensinnäkin vanhoihin tietoihin kannattaa suhtautua varauksella. Toiseksi se osoittaa, että on hyvä tiedostaa, mistä tutkimus tarkkaan ottaen kertoo. Kolmanneksi se osoittaa, että tuoretta tutkimustietoa tarvitaan eri puolilta Suomea paitsi tehtyjen vesistönsuojelutoimien vaikutusten arvioimiseksi myös uusien toimien kohdentamiseksi oikein. Ja neljänneksi tapaus osoittaa, että viljelijöitä on aika kiittää vesistökuorman vähentämisestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kamala Harris tuo eloa Bidenin kampanjaan

Tilastot vahvistavat luontobuumin

Ei saa laulaa Nurmijärvestä

Koronan torjunnassa ennakointi on viisautta

Kaikki maahantulijat koronatestiin

Saarikko ei perinyt keveintä ministerinsalkkua

Lukashenkon asemaan murtumia

Kunnat eivät lomauta opettajia ilkeyttään

Miten Suomi muuttuu, vai muuttuuko?

Kouluverkon suunnitteluun tarvitaan parempia ennusteita

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.