Tuuli riepotteli pahiten turvallisuudentunnetta

Sunnuntainen Eino-myrsky puhalsi juuri niin voimakkaasti kuin säätiedotuksissa luvattiin.

Alustavan arvion mukaan vahingot nousevat noin sataan miljoonaan euroon. Samankokoiset vahingot syntyivät kaksi vuotta sitten Hannu- ja Tapani-myrskyjen seurauksena. Samaa suuruusluokkaa olivat myös kesän 2010 myrskyjen kokonaisvahingot.

Puita kaatui rakennusten lisäksi etenkin sähkölinjojen päälle, mistä seurasi runsaasti sähkökatkoja, jotka puolestaan aiheuttivat päänvaivaa monille kotitalouksille ja kovasti lisää töitä monille työpaikoille.

Vielä maanantaina iltapäivällä sähköt olivat poikki Suur-Savon Sähkön alueella 20000 kotitaloudessa ja Savon Voiman alueella 13600:ssa. Pohjois-Karjalan Sähkön verkossa sähköä vailla oli 1300 asiakasta.

Junaliikenne joutui vaikeuksiin, kun rataosuuksilla oli vaurioita, turvalaitevikoja ja liikenteenohjausjärjestelmä oli paikoin sähköttä.

Vesannolla hoivakoti oli iltapäivällä ollut ilman sähköä reilusti yli vuorokauden. Siilinjärven Kehvon sähkölämmitteisen päiväkodin lapset siirrettiin maanantaiksi toiseen päiväkotiin sähkökatkon takia. Kehvon koululla oli 15 astetta lämmintä.

Uutiset paljastivat jälleen kerran, miten haavoittuva sähköistetty yhteiskuntamme on. Mitä jos olisi ollut kova pakkanen? Mitä jos sähkön kantaverkko olisi kaatunut ja sähköt olisivat menneet poikki kaikilta? Kysymykset ovat aiheellisia ja todistavat, että kansalaisten turvallisuudentunne on taas se, jota Eino-myrsky riepotteli kaikista pahiten.

Vaikka ilmastonmuutoksesta on viisasta olla huolissaan ja vaikka jokaisen suomalaisen on tärkeä ottaa ilmastokysymykset huomioon omassa arjessaan, vielä tärkeämpää on ryhtyä toimeen hengissäpysymisen edellytysten turvaamiseksi kriisitilanteessa.

Varautuminen on yleensä kunnossa kaikilla niillä, joille se on jo muutaman tunnin sähkökatkon seurauksena välttämätöntä. Suuritehoinen aggregaatti on jo esimerkiksi monen lypsykarjatilan peruskone.

Parhaillaan sähköyhtiöt varautuvat myrskyihin viemällä sähkön maakaapeleihin. Se on kallista touhua. Esimerkiksi Savon Voiman viime keväänä aloittama keskijännite- ja pienjänniteverkon purku ja maakaapelointi Lapinlahden ja Iisalmen välillä maksaa viitisen miljoonaa euroa. Savon Voiman kaikkien ilmajohtojen maakaapelointi maksaisi 500 miljoonaa euroa.

Sähköyhtiöiden pitää maksaa vakiokorvaus asiakkaalle automaattisesti, kun sähköt ovat olleet poikki yli 12 tuntia. Hyvitys kohdistuu verkkopalvelumaksuun.

Jos katkokset jatkuvat pitkään, Eino-myrsky voi panna uuden sähkömarkkinalain ensimmäiseen käytännön testiin. Tosin korvausten korotukset koskevat yli kahdeksan vuorokauden katkoksia.

Kovemmat korvaukset on hyvä muutos, joka tuo ainakin pienen lohdun niille, jotka kärsivät sähkökatkoksista pahiten.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.